30. elokuuta 2016

Päällikkö tunika ja 3x3 haaste

Kuten on ennenkin tullut mainittua, niin kuulun Facessa useampaankin ompeluryhmään ja ryhmissä on välillä erilaisia haasteita. Usein niihin osallistumisen ongelmaksi muodostuu aika, kun tykkää monenlaisesta tekemisestä ei mihinkään jää paljoa aikaa syventyä. No alkukesästä  yhdessä ryhmässä oli haasteena tehdä kolme vaatetta, eri kankaista, mutta samalla kaavalla. Kaavaa sai muokata miten halusi, kunhan lähtökohtana oli se sama kaava. Haaste kuulosti hauskalta ja päätin osallistua siihen, meni kuitenkin koko kesä, ennenkkuin sain oman osani haasteesta valmiiksi. Kaavana minulla oli Ottobre 2/11 lehdestä Palermo tunika. 


Enssimmäisenä valmistui kaavan mukaisesti tunika, ruusukuvioisesta Ikasyrin luomupuuvilla Jerseystä. Jotenkin minulla on mennyt usko näihin luomukankaisiin. Tämä on kolmas luomupuuvillainen neulos ja kaikki ne on samalla tavalla menneet kuluneen näköisiksi heti ensimmäisessä pesussa. En tykkää, kun uusi vaate näyttää heti kättelyssä käytetylle. Toki ihan pidettävälle, mutta paljon kuluneelle silti. Kaavasta tykkäsin erityisesti takakappaleella olevasta keskitakasaumasta ja muotolaskoksista, jotka tekevät takakappaleesta hyvin istuvan. Myös kädenteiden muoto on hyvä ja kainaloläskit jäävät piiloon. Etukappaleella on rintamuotolaskos, joka on ehdoton suurisintaiselle, muuten trikoovaate näyttää säkille ja iso koko, vieläkin isommalle. Tämän vaatteen yksityiskohtina voisi pitää venepääntietä ja helman sivuhalkioita. Päntiellä ja kädenteillä on alavarat (kaavasta poiketen erilliset), jotka on päälitikattu reunoistaan kiinni.




 Toisena valmistui jo aiemminkin esittelemäni mekko-tunika. Kangas oli Majapuun Hortensia digitrikoota. Tätä tehdessä pätkäisin kaavan etukappaleen rinnanalta poikki ja laitoin siihen sauman. Yläosaan tein vesiputouspääntien ja saumaan laitoin kiminauhan. Helmaa pidensin sen mitä kankaasta tuli ja levensin samalla määritelmällä. Etukappaleeseen ei tullut enää samasta kankaasta alavaraa, joten tein sen mustasta trikoosta, hyvä niin, sillä musta antaa kivasti ilmettä ja pääntien juju erottuu paremmin. Pääntie ja kädentiet on käännetty yhtenäisten alavarojen avulla, ilman tikkauksia. Etukappaleen alavara ulottuu rinnan alle saumaan saakka.







Uusimpana ompeluksena tähän haasteeseen valmistui tunika Kangaskapinan Päällikkö digiprint trikoosta. Tähän tunikaan levensin ja pidensin helmaa, sekä suurensin pääntietä, alkuperäisestä kaavasta. Olisin ehkä halunnut tähän lyhyet hihat, mutta kangas myytiin kuvion mittaisina paloina ja sitä oli niin vähän, ettei siitä tullut, enkä halunnut hihoja toisenlaisesta kankaasta. Pääntien ja kädentiet huolittelin kankaasta leikatulla vinonauhalla siten, että ompelin vinonauhan oikeatpuolet vastakkain miehustan reunaan, silitin saumavarat nurjalle, jätin pienen vinonahuhaa hieman näkyviin taitteelta oikealle puolen ja päälitikkasin oikealta puolen reunasta. Ylimäräiset nauhasta leikkasin ompeleen vierestä pois. Vaikka kangas on ihana korostaa sen kuvio vatsan kohtaa. Tunikan pituuskaan vain ei ole paras mahdollinen ja se tekee lantiosta leveän näköisen. No jospa sitä saisi tämän laihdutusprojektin kunnolla käyntiin ja tämä niin ihana tunika näyttäisi sitten paremmalle päälläni. Nämä kaikki vaatteet muuten on ommeltu niin, että niitä on helppo pienentää sitten, kun minä laihdun ja näistä tulee liian suuria.



2 kommenttia:

  1. Hienoja tunikoita ja kivoja printtejä. Oon kateellinen niille jotka osaavat ommella. Mulla ei sitä taitoa ole :( :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän se on ihan mukavaa harrastamista tuo ompelu. Joskus ajattelin siitä tulevan ammatti, mutta eipä tullut, harrastuksena parempi.

      Poista