Vanttuita villapaidasta

Lapaset, vanttuut, kintaat, rasat, tumput, käsineet tai hanstkat, 

miten kukakin haluaa niitä nimittää... rakkaalla lapsella on monta nimeä. 

Viime talvena tein muutamia lapasia vanhoista villaneuleista, KLIK. Nyt teki mieli tehdä hieman lisää. Kun en ole viimeaikoina pessyt omia neuleita piloille, kävin kirppikseltä etsimässä muutamia sopivia kokeiluani varten. Löysin viisi villapaitaa ja kaksi kaulahuivia. Osa oli 100% villaa ja osa sekoitteita, joissa oli villaa vähintään 75% ja loput mm. akryyliä, mohairia ja merinoa. Tarkoitus oli huovuttaa ne ja pesin neuleet koneessa 95 asteen ohjelmassa. Lopputulos oli tosi mielenkiintoinen, sillä huopuminen oli tosi epätasaista. Osa 100% villaa olleista ei huopunut ja osa sekoitteista huopui taas tosi hyvin ja osa ei. Ihan kivasti sain näistä kuitenkin sopivaa materiaalia aikaiseksi.

 Ensimmäisenä leikkelin tämmöisen kirjoneulepaidan palasiksi. Siitä sain viisiin lapasiin osat aikaiseksi ja niistä sitten kahdet ompelin nyt valmiiksi saakka. Lapasten sisään laitoin merinovillaneuloksesta vuorin, joten eiköhän näillä tumpuilla tarkene!

Helman ja hihojen reunoista sain leikattua kolmet osat niin, että niihin tuli resorit ja rinnasta, sekä selästä tuli kahdet, niin että niiden suuaukolle täytyi keksiä jotin muu huolittelu. Nyt kokeilin tehdä yhdet kumpaakin lajia. Resorittomien tumppujen suuaukon huolittelin virkkaamalla siihen reunuksen. Koska vuori oli tiiviimpää neulosta, ei siitä virkkuukoukku mennyt suosiolla läpi, niin tein reunaan ensin kierroksen neulan avulla ja siihen sitten virkkasin kierroksen kiinteitä silmukoita ja kolme kierrosta puolipylväitä. Taitoin reunan etupuolelle ja ompelin ensimmäisen kierroksen pistoihin kiinni. Tuli tosi kivan näköinen ja huoliteltu reuna, tosin hieman joustamaton, mutta ihan hyvin tämä omaan käteen ainakin meni.

Ketunkuvalapaset ovat hieman pienempää kokoa ja kuusilapaset isompaa. Samuli kokeili noita isompia kuusilapasia, kun tuli töistä ja aika tiiviit olivat hälle, vaikka käteen sopivatkin. Eli näistä taisi tulla noin kokoa 7 ja 9, kun Samulin käsi on 10-11.

Jos kaapeista löytyy sopimattomia villaneuleita tai olet sattunut pesemään jotain piloille, niin kannattaa kokeilla tehdä niistä lapaset, ainakin ennenkuin vie viskaa niitä lumpuiksi. Nämä ovat nimittäin tosi lämpöiset kädessä ihan ilman vuortakin. Joulukin on justiinsa ja pukinkontti tarvii täyttöä, noin kiinkuin vinkkinä :)

Merenneitolaukku

Mielestäni laukut ja korut joita on tehty juomatölkin nipsuista ovat kivan näköisiä. Minulla on ollut jo muutaman vuoden ajan tarkoituksena kokeilla näistä tehdä jotakin, tähän asti olen keskittynyt kerämään materiaalia, onneksi on ollut työkavereita ja tuttuja jotka on auttaneet asiassa. Nyt sitten vasta sain aikaiseksi kokeilla tehdä niistä jotain, materiaalia on onneksi nyt tarpeeksi kokeilla erilaisia juttuja. En olisi varmaan vieläkään saanut aikaiseksi tehdä mitään, mutta huomasin kanasalaisopistolla kurssin, jossa opastetaan alkuun ja päätin osallistua sille. Minun on helpompi oppia ja lähteä kokeilemaana uusia asioita, kun joku näyttää miten ne tehdään, kuin se että lukisin vain kirjasta ohjeita. Kurssi kokoontuu kahtena lauantaina ja näistä ensimmäinen oli viikko sitten ja seuraava on viikon päästä.

Kurssilla käytiin aluksi hieman teoriajuttuja läpi ja sitten sai aloittaa tekemään haluamansa laista juttua. Muut oli tietenkin valmistautuneet hyvin ja käsitelleet nipsunsa valmiiksi, mutten minä... yllätys, yllätys, ei vain ole ollut aikaa. Joten minäpä aloitin sitten vääntelemällä pihdeillä niitä nipsuja kuntoon ja lopulta pääsin varsinaiseen työhönkinkäsiksi. Malliksi valitsin tämän Merenneitolaukun, ku ohjaajalla oli näitä sankoja myynnissä ja näitä on välillä vaikeaa saada mistään. Onneksi kurssipäivien välillä oli kaksi viikkoa, niin ennätin saada tämän ensimmäisen työn valmiiksi ja jos nyt sitten valmistelisi niitä nipsujakin seuraavaa kertaa varten.

Laukusta tuli kyllä tosi suloinen. Nyt sitten vain osotellaan sopivaa tilaisuutta sen käyttöä varten.

Muutamat kynnet

Olen viimeaikoina usein sunnuntaisin lakannut kynnet. Tässä muutamat näistä lakkauksista. 

Lakatessa olen viimekerrat laittanut alle ensin Essien kynnenvahvistajan ja aluslakan, sitten pari kerrosta värilakkaa, 

siirtokuvat jos olen käyttänyt ja lopuksi päälyslakan. Hyvin on kestänyt koko viikon, pienillä korjauksilla.

Nämä ovat tämän päivän tuotos. Värilakkana Essien Hubby for desert ja hopeisia siirtokuvia koristeena.

Haluaisin oppia leimaamaan kynsiä, muutaman kerran olen kokeillut, mutta tulos on olut aivan kaameaa suttua. Olen tullut tulokseen, että täytyy olla välineissä vika ;) Mutta täytynee taas jokukerta harjoitella käyttämään niitä välineitä. 

Siihen saakka koristelen kynnet siirtokuvin, jos mutkikkaampia kuvia tahdon.

Näissä kynsissä lähdin kuntoutukseen tämän kuun alussa. Lakkana on  Essien Cozy in cashmire,
jonka päällä siirtokuvat, pilkkuja ja jokin aavistksen kimaltava väritön lakka.

Olen hieman malttamaton lakkaaja. En malttaisi antaa lakan kuivua kunnolla kerrosten välissä ja kuivumista odotellessa olen aina altis tökkimään lakkaukset rutuille. Pikakuivattajat ovat kyllä käteviä, mutta jos tarvii lakata monta kerrosta, en jaksa niitä jokaiseen väliin laittaa. Viimeiseksi olen kyllä jotain kuivattajaa yleensä käyttänyt, joko lakkaa tai tippoja.

Kynnet parin viikon takaa. Raitoja piti saada ja toteutin ne rajaamalla ne teippien avulla.
Kerrankin maltoin antaa kuivuarauhassa, eivätkä teipit jääneet lakkaan kiinni, enkä edes saanut tyhtään kynttä ruttuun.
Lakkoina Essien cozy in casmire, Lumenen joulun punainen toissavuodelta ja Mavalan Black velvet.

Avoimet puutarhat 2016 osa 2

Nyt on siis vuorossa Avoimet puutarhat päivänä vierailemistani puutarhoista kolme viimeistä puutarhaa. Yhteensä siis käytiin kuudessa paikassa. Onneksi ilma oli koko iltapäivän tosi hyvä, niin oli hauska kierrellä ja ihastella pihoja.

Aspegrenin puutarha

Tämä puutarha on avoin yleisölle joka päivä. Puutarha on Rovasti Aspegrenin perustama 1700 luvulla, se on suomen vanhimpia pappilapuutarhoja ja pohjoismaisestikkin ainutlaatuisen hienona säilynyt ympäristö. Pihapiirissä on päärakennuksen lisäksi pieni raamatullinenpuutarha ja iso yrtti- ja keittiöpuutarha, kotiseutumuseo ja kesäkahvila.

Raamatullinenpuutarha oli talon lähettyvillä, tässä olisi voinut kuvitella olleen talon keittiöpuutarhan paikka. Puutarha sijaitsi muurein reunustetulla alueella, hieman talon pihaa alempana, paikka kerää varmasti lämmön talteen. Ihanteellinen keittiöpuutarhan paikka.

Itse pääpuutarha sijaitsee vastapäätä päärakennusta muurein reunustetulla alueella ja sinne kuljetaan ihanista, vanhoista porteista. Alue on hyvin geometrinen muotopuutarha ja sieltä löytyy orangeria ja huvimaja. Istutusalueiden kulmiin on istutettu omenapuita, käytävät ovat leveät ja kukkia, sekä hyötykasveja kasvaa sulassa sovussa sekaisin. Hieno paikka.

Kesäkahvila toimi talon pihamaalla olevassa toisessa pikkuisessa mökissä.
Mökien pihalla oli tietenkin kukkapenkit.

Kristinen Vesterlund

Tämä puutarha oli mukana myös ensimmäistä kertaa. Puutarhan omistaja on töissä Sunds:in puutarhakeskuksessa ja huomasi kyllä, että esillepanissa oli selvää yteneväisyyttä. Kaunis piha ja paljon ideoita. Aiemmin näkemieni kuvien peusteella odotin vain hieman isompaa pihapiiriä, kuin se luonnossa sitten oli.

Taloa kiertävät terassit ja oleskelualueet oli reunustetu kukkapenkein ja oleskelualiueiltakin löytyi kivoja ruukkupuutarha ryhmiä. Tältä pihalta löytyy kyllä varmasti istuskelupaikka joka on aina auringossa tai varjossa mieltymysten mukaan.

Tontin perältä löytyi kaksi erillistä "huonetta", jotka oli rajattu metsästä kivasti kivillä pengertämällä ja muusta puutarhasta pengerrysten ja istutusten avulla. Ensimmäisessä sijaitsi keittiöpuurarha ja toisessa pieni muotopuutarha ja lasten leikkialue.

Puutarhan kaikki istutukset oli rajattu kauniisti betonikivin. Istutusalueet olivat kukin omia kokonaisuuksiaan ja niistä löytyi aina jokin kiva yksityiskohta ja katseenvangitsija. Erityisesti pidin penkistä ison kiven luona. Mielestäni tämä puutarha oli hyvinhoidettu ja kekseliäs kokonaisuus, jota ei ollut ahdettu liian täyteen.

Lotan & Jyrkin puutarha

Tässä puutarhassa olen vieraillut aikaisemminkin, mutta halusin käydä uudelleenkin yhdessä Samulin kanssa. Pihalla on tosi paljon kaikenlaisia kivoja juttuja, mutta piha alkaa olemaan mielestäni kovastikkin täynnä ja monet ihanat jutut eivät pääse oikeuksiinsa. Käymisen arvoinen piha joka tapauksessa ja minä kävin ainakin jo kolmannen kerran.

Tässä kuvassa on paljon sellaista mitä haluaisin omallekkin pihamaalle. 

Runsautta, yksityiskohtia ja kuitenkin selkeitä istutusalue.

Kasvihuone oli iso ja kivasti saatu jaoetltua eri osiin. Siellä kasvoi viiniköynnös, jossa oli erittäin mehukkaita rypäleitä.
Isännän kehoituksesta maistettiin ja hyviä olivat. Parasta kuitenkin oli sitruspuun kukkien tuoksu, joka levisi myös puutarhan puolelle. Se on ehkä ihanin tuoksu lehmuksen kukkien kanssa mitä tiedän.

Puutarha on rehevä, täynnä kivoja ideoita ja yksityiskohtia. Tietyin osin siellä tosin alkaa mielestäni olemaan jo hiukan ahdasta, kasveja saisi pikkuisen karsia, kun kulkeminen alkaa olemaan työlästä. Toisaalta puutarha on täynnä pieniä huoneita, eikä kokonaiskuvaa saa millään kerralla, edes yhdestä pihan osasta.

Alla oleva kiemura oli uusi rakennelma. Hauska tuo tolppa, jossa oli tienviitat ympäri maailmaa, ilmeisesti kohteisiin, joissa pariskunta on makustanut. Tämmöisen voisi tehdä itsekkin, tosin kyltit jäisivät melko harvalukuisiksi.

Terassin reunan vesirännissä oli syöksyputken tilalla tämmöinen kivikoriste kohti saavia.
Tätä ideaa täytyy itsekkin testata.

Isojen kuusten alle oli tehty ihana havumaja. Täällä kelpaa pidellä sadetta, varsinkin kun majan sisään oli laitettu vielä aurinkovarjo suojaamaan suuremmaltakin sateelta. Ihana hämyinen keidas.

Terassin pöydältä löytyi betonitaidetta. Mieleeni nämä toivat koristekurpitsat.
Ihania, täytyy itsekkin kokeilla.

Tässäpä nämä puutarhat sitten oli tältä vuodelta. Viimevuonna unohtui kamera matkasta, mutta aiempien vuosien Avoimista puutarhoista löytyy kuvia TÄÄLTÄ: 2014, 2013