Pellavainen pitsikaitaliina

Olen miettinyt millaiset kaitaliinat tahtoisin pöytiin laittaa häissä. En halua mitään kertaköyttö juttuja, maksavat paljon ja roskiskamaa käytön jälkeen. Ennemmin sijoitan pikkuisen enemmän rahaa ja saan jotain pitkäikäistä. Aluksi ihastelin pitsiliinoja yhdistämällä tehtyjä kaitaliinoja, mutta kirppiskierros kertoi, ettei tarpeeksi materiaalia ole saatavilla. Sellaisen liinan asettelu kauniisti paikoilleen voisi olla myös hieman työlästä... Siitä se ajatus sitten kuitenkin lähti ja mieleen muistui toissakeväinen kankaanpainanta Kankurissa, löytyy TÄÄLTÄ. Idea muhi päässä ja siinä sitten joutui lähtemään Kankuriin kysymään tarjousta asiasta.

 

Hinnasta päästiin sopimukseen ja tällä viikolla olenkin sitten käynyt kahteen kertaan kankaanpainannassa käsityökeskus Kankurissa. Olen siis tehnyt pellavaisia kaitaliinoja, joihin olen painanut pitsiliinan kuvia. Kahteen kertaan kävin siksi, että tarvitsin liinoja aika paljon
ja heiltä loppui kangas kesken. Piti tilata uutta kangasta, onneksi toimitus oli nopea, niin pääsin pian tekemään työni loppuun.

 

Kuvassa kuivatellaaan sabloonaa tuulettimella, edellisen painajan jäljiltä.

Keskiviikkona kävin ensimmäisen kerran painamassa. Silloin paikalla oli muitakin painajia, mutta onneksi ei ollut kovin montaa. Sai ihan rauhassa levittäytyä ja antaa töiden kuivata. Ohjaaja ennätti myös hyvin avustamaan työssä, sujuu nimittäin joutuisammin tuo painaminen, kun toinen pitää avuksi sabloonasta kiinni.

Perjantaina kävin sitten toisen kerran ja sain työt tehtyä loppuun. Paikalla oli oikein mummomafia, kun heillä oli jokin käsityökerho. Oli hauska seurata kuinka mummot opettelivat ompelemaan ompelukoneella ja nypläämään pitsiä <3

Kankurissa on hyvät työtilat ja välineet valmiina. Painotyö sujuu nopeaa, mutta valmistelut veivät melko kauan aikaa. Ensin kaitaliinat piti nimittäin leikata leveästä kankaasta ja sitten niihin piti laittaa merkit kuvioiden sijoittamisesta. Jotta homma ei olisi ollut aivan liian helppo ja nopea, niin tottakai tarvitsemani liinat ovat jokainen eri mittaisia, eivätkä pituudet ole tasajaollisia kuviolle. Piti siis laskea tarkasti kuinka monta kuviota kuhunkin liinaan tulee ja mille etäisyyksille toisistaan. Homma kyllä kannatti, sillä niin ihania näistä tulee. Vielä pitää vain ommella liinojen reunat valmiiksi saakka ja kiinnittää painokuviot silittämällä niitä leivinpaperin läpi n. 1min per kuvio. Perjantai ilta sujuikin sitten suloisesti, kun katsottiin tulevan siipan kanssa yhdessä jääkiekkoa ja minä kiinnittelin näitä kuvioita silitysraudalla siinä samalla (eipä olekkaan aikoihin tulut katsottua jäkiekkoa näin paljon kerralla).

Pöydän pehmusteisiin oli tullut ajanmittaan hauskoja kuviointeja useiden painokertojen seurauksena.
Myös koekappaleista saattaa tulla yllättävän kauniita, ihan vahingossa.