Olohuoneen muutos

Tässäpä olisi nyt nämä eilen lupaamani kuvat, meidän uudistuneesta olohuoneesta. Aika tyytyväisiä ollaan muuttuneeseen seinänväriin, vaikka aluksi minusta tuntuikin, että tuli liian "vaalea". Toivomani väri olisi ollut vielä tummempi, sellainen, kuin tämä oli ennen kuivumista. Mutta nyt kun tähän on tottunut, niin hyvälle tuntuu. Tuli jotenkin kodikkaampi tunnelma ja kun olohuone, keittiö ja aula ovat samaa tilaa, niin tilaa mukavasti rajaa puoliskojen eriväriset seinät.

Samalla kun tavarat laitettiin takaisin paikoilleen, vaihdoin jouluverhot pois ja makuuhuoneen matto kierrätettiin tänne.
Jotenkin valkoinen matto tuntui tällä hetkellä väärän väriseltä.

Kirjakaappien ovet saivat maitolasitarrat jo hieman aikaisemmin. Olen aina tykännyt kirjoista ja pitänyt niitä näkyvillä, mutta nyt kaappien sisällön rauhattomuus alkoi ärsyttämään. Onneksi ratkaisuksi löytyi maitolasitarrat, jotka poikani kummisetä sai hankittua mittojen mukaan tehtyinä. 

Malttamattomasti odotan, milloin saan pitkään tekeillä olleen televisiotason valmiiksi. Olen tehnyt sitä kansalaisopiston puutyökurssilla jo viime talvesta saakka. Onneksi olen jo loppusuoralla sen kanssa. Millään ei jaksaisi enää odottaa ja katsella tätä ruskeaa tasoa. Vaikka suurin osa asioista säilyykin tilassa ennallaan, on pieniä juttuja kiva muutella. Sisustustavaroille meillä on kovin väjhän paikkoja. Kirjakaapien päällä, eteisen kaapin päällä ja -hyllyllä ja keittiön pöydällä on miltei ainoat paikat, jonne mitään voi asettaa. Niissä onkin sitten kiva vaihdella tavaroita. Nytkin vaihtelin niiden paikkoja ja laitoin osan vaihteeksi säilytykseen ja toisia kaapeista esille. Muutama pikkujuttu on tässä tilassa vielä muuttumassa, mutta jääköön vielä yllätykseksi. Pian on kuitenkin valmista.

Yläkuvassa on näkymä olohuoneesta aulaa ja eteiseen ja päinvastoin.

Välillä haaveilen pianosta tuohon puusohvan paikalle, mutta ei olla vielä sitä kuitenkaan ostettu. En halua luopua sohvastakaan, kun se on ollut minun sänky pienenä. Mutta ehkä jokupäivä keksin sohvalle toisen paikan ja saan myös sen pianon. 

Lopuksi vielä muutama kuvapari ennen ja jälkeen tilanteista.

Väriä seiniin

Meillä olohuoneen seinät kokivat melko suuren muutoksen, kun emäntä päätti ennen joulua, että ne pitää maalata. No isäntä ei asiaa suoraan tyrmännyt, mutta siirsi projektin suoraan tammikuulle. Sitten tammikuu koitti, eikä emäntä ollut maalauslupausta unohtanut ja niin siinä sitten kävi niin, että seinät vaihtoivat väriä.

Isäntä katsomassa urheilua autuaasti unohtaneena, että kohta maalataan.

Maaliksi halusin kalkkimaalia ja väriksi tummaa. Mieluiten olisin ottanut jopa ihan mustan, mutta se ei olisi oikein sopinut lattian ja keittiön kaappien kanssa yhteen, joten päädyttiin tummaan ruskeaan. Kun sitten maalia menin ostamaan, niin kävi hieman ikävästi, eikä oikeaa väriä ollut tarpeeksi saatavilla. Ostin maalin täältä Kokkolasta Legaros kaupasta, heillä oli muuttomyynti meneillään ja maaleista oli -30% alennus. Koska maali piti tietenkin saada heti, päädyin ottamaan kolmea eri väriä, joita kaikkia oli vain yksi pakkaus saatavilla ja sekoittamaan niistä meille maalin. Koska ostin jämiä pois, antoi myyjä meille kivasti -50% alennusta, sehän passasi.

Ylläolevissa kuvissa on lähtötilanne olohuoneen osalta.

Yksi perjantai ilta raivattiin olkkari maalauskuntoon, teipattiin listoja ja ikkunanpieliä, osa listoista irroitettiin ja lattialle laitettiin suojapaperit. Huonekalut siirrettiin seinustoilta keskelle lattiaa ja seinät pyyhittiin pölyistä.

Lauantai aamuna sitten päästiin samantien maalaushommiin. Maalaus piti tosin aloittaa maalin sekoittamisella, kun kalkkimaali mytiin jauheena. Yhteen pussilliseen jauhetta sekoitettiin 2,7l vettä. Tällä maalimäärällä ohjeen mukaan maalaa 6-10 neliötä kahteen kertaan. Kun seinän pintoja hieman laskettiin, päädyttiin ottamaan se 3 pussia, jos maalia kuluisikin paljon. Meillä seinät on maalattavaa tapettia, jossa on pieni kohokuvio. Hyvin olisi riittänyt kaksi pussillista ja vielä olisi jäänytkin maalia jäljelle. Koska nyt maalia jäi tosi paljon, päätettiin jatkaa maalausta eteepäin ja maalattiin myös yksi eteisen seinistä.

Kalkkimaalilla maalaaminen on hieman erilaista, kuin tavallisella maalilla ja se vaatii aina kaksi kerrosta. Maalatessa ei saa korjata maalausjälkeä, enää kuivuneelta kohdalta tai se näkyy heti. Eteneminen tapahtuu kapeissa suikaleissa kerrallaan ja maalausreuna on pidettävä kosteana, niin saadaan kaunein lopputuos. Jos jää korjattavaa, täytyy korjaukset tehdä toisella maalauskierroksella. Maali kuivui nopeasti ja kun oltiin yhteen kertaan saatu olohuoneen osuus maalattua, pidettiin ruokatauko ja sitten saikin aloittaa jo toisen kierroksen. Varmuuden vuoksi maalaus aloitettiin kirjakaappien taakse jävästä seinässtä ja hyvä näin, että oppi oikean maalaustekniikan, ennen näkyviä pintoja.

Kuiviessaan naalautulos näytti aika kaamealle. Ylläolevassa kuvassa olohuoneen osuus on kertaalleen maalattuna. Toisen maalauskerran jälkeen kuivuminen näytti hieman paremmalle, mutta lopullinen tulos oli nähtävissä vasta maalin täysin kuivuttua.

Kun maalia kerta jäi, jatkettiin maalausta eteisen seinälle. Kun seinä kerta päätettiin maalata, piti siinä ollut reikä ensin korjata. Reikä oli imurointi onnettomuuden tulos parin vuoden takaa. Reikä on typäissyt niin paljon, etei sitä ole korjattu ennen tätä. Onneksi nyt sekin asia saatiin samalla kuntoon.

Laitan huomenna lisää kuvia, niin näette millainen lopputuloksesta oikein tuli.

Käsitöitä joululahjoiksi

Loppuvuoden käsityöt menivät oikeastaan kaikki lahjaksi. Tänä vuonna tuli tehtyä melkein kaikki lahjat itse ja osa niistä kierrätysmateriaaleista. Ihan kaikki lahjansaajat eivät taineet olla hirveän innoissaan saamistaan jutuista, mutta niinhän se aina menee ettei kaikkien kanssa onnistu ihan nappiin, vaikka haluaisi. Paljon kivaa palautetta kuitenkin tuli takaisinkin päin :)

Tänäkin vuonna tuli siis annettua tosi paljon paketteja. Tykkään lahjojen antamisesta vielä enemmän, kuin niiden saamisesta, mikä sekin on tosi kivaa. Mielestäni lahjan ei tarvitse olla iso tai kallis, vaan se muistaminen on tärkeintä. Itsetehtyjen lahjojen kanssa hinta ei ole aina ratkaisevin juttu. Niihin käytetään omaa vapaa-aikaa ihan lahjansaajan takia ja se on mielestäni eri tavalla arvokasta, kuin raha. Mietin kauan onko heijastimen antaminen tyhmä lahja, mutta kun näin että niitä myytiin käsityömyyjäisissä yli10€ niin ei se enää niin tyhmälle lahjalle tuntunutkaan ja arvostanhan minä sellaisen antaessani, myös lahjansaajan turvallisuutta. Jälkeenpäin eenkin kuha heijastimet, saivat paljon iloista palautetta :)

Pipoja ja hanskoja tuli tänä vuonna ommeltua erityisen paljon. Hanskoissa käytin paljon kierrätysmateriaaleja ja jämäpaloja. Suurimpaan osaan ommelluista hanskoista laitoin myös merinovillaisen vuorin, niillä ei tule kyllä aivan heti kylmä. Pipot ompelin kaksinkertaisesta joustocollagesta tai merinovillasta, niilläkin luulisi tarkenevan aika pitkälle.

Lisäksi tuli tehtyä Himmelikranssseja, pehmoleluja, leikkuulautoja, kuumavesipullon päälksiä kierrätys tossuja, stressileluja ja lisäksi myös pikkuisen leivoin. Kiirettä on tosiaankin pitänyt. Ensi joulun lahjat täytyy aloittaa hyvissä ajoin, ettei tule yhtä kiire.

Hyvää uutta vuotta!

Kuinka nopeaa aika kuluukaan! Vanha vuosi on pääsemässä loppuunsa ja ollaan uuden äärellä. Justiinsa vasta tehtiin puutarhassa syyshommia ja alettiin ajattelemaan Joulua ja yht'äkkiä Joulukuu onkin jo ohi. Koko kuussa en ole oikeastaan ennättänyt koneelle käymään. Päivät on kuluneet töissä ja illat jouluvalmisteluja tehden. Sen kerran, kun olisi ollut itsellä aikaa istua kirjoittamaan jotain, on koneet olleet tiiviisti varattuina. No ei sillä suurin osa touhuiluista onkin ollut sellaisia, jota voi esitellä vasta nyt, kun lahjat on jo avattu.

Tänä vuonna tein itse jouluksi vain suklaakakkua, pipareita ja rapeita rinkeleitä. Laaatikot yms. ostin joulumarkkinoilta valmiina. Joskus vain on pakko hellittää, ettei mene liikaa stressin puolelle kivatkin asiat. Ostin uuden kuivakakkumuotin, hieman liian kauan tuli sillä ekalla kerralla paistettua, kun osa harjanteista hieman tummuivat.

Instagrammin puolella on kyllä tullut jaettua vähän lahjojenkin kuvia, kun olen saanut ne valmiiksi ja sinne pääsee päivittämään puhelimella, blogin päivitys taas puhelimen avuulla on sen verran työlästä, etten viitsi siihen alkaa. Instagramista munut löytää nimellä #onnenapiloita. Mutta nyt muutamia kuvia meidän joulusta ja pari sanaa kuluneesta vuodesta. Ensi vuoden puolella palataan sitten niihin lahjoiksi menneisiin juttuihin.

Tänä joulun aoli hieman erilainen kuusi. Ostettiin pihtakuusi ja siihen pallovalot,
myös hopeanauhat on olleet laatikossa monta vuotta lepäilemässä, mutta nyt pääsivät kuuseen.
Jouluksi sain vaihdettua hieman talvisemmat verhot olohuoneeseen ja keittiöön.

Kulunut vuosi on itselleni ollut melko rankka. Vuoden alku puolisko meni sopivaa lääkitystä etsiessä ja kipuillessa. Olen potenut alaselän pullistuma- ja välilevynrappeumavaivoja reilu nelisen vuotta. Vaihdoin tuolloin työtehtäviä ja oireet saatiin hallintaan, mutta koko ajan olen syönyt kipulääkkeitä, että olen selvinnyt töistäni. Vuosi sitten syksyllä, sitten uutena vaivana ilmaantui pääkipu, joka jatkui yhtäjaksoisena 5kk. Laajojen tutkimusten jälkeen (mm. magneettikuva ja suuri määrä verikokeita) kivun syyksi kirjattiin lopulta kipulääke päänsärky. Olin syönyt samoja lääkkeitä  selän takia yhtä jaksoisesti  kolme vuotta. Nyt lääkkeet piti jättää pois pään takia ja selkä ilmoitti, ettei suostu ilman niitä yhteistyöhön. Vuoden alkupuolelta ei juuri muuta olekkaan sitten jäänyt mieleen, kuin aina uudet lääkkeet, sivuvaikutukset, sekä pään ja selän kipu. Myös selkä tutkittiin uudelleen ja löydökset oli samat kuin kolme vuotta aikaisemminkin, ei mitään paranemista havaittavissa.

Meiltä kysyttiin kävikö pukki... No ei oikeastaan, kun se lähti meiltä ja tuli meille kierroksensa päätteeksi.

Lääkärin kehoituksesta hain Kelan kuntoutukseen ja ensimmäisen jakson olinkin toukokuussa. Kuntoutusjakso oli itselleni suuri pettymys. Ainoat sieltä saadut asiat oli hienot uudet ystävät ja BackApp- työtuoli (on muuten mailman paras työtuoli). Kesäkuussa sitten löydettiin viimein sopiva lääkitys. Jee! Pikkuhiljaa alkoikin kyllästyttämään pahoinvointikohtaukset, maailman pyöriminen silmissä, kuin humalassa olisi. Kaikesta huolimatta olen ollut melkein koko ajan töissä. Tätä aikaa en kaipaa yhtään.

Pihtakuusi on kyllä pitänyt neulasensa kiitettävästi, montakaan ei ole lattialta löytynyt.
Hieman kaupassa mietin noita pallovaloja, kun osa on turkooseja, mutta ne näyttävät kyllä ihan vihreiltä kuusessa.
Jospa näille olisi käyttöä sisustuksessa joulun jälkeenkin.

Kesä koitti ja lääkitys saatiin kohdalleen, töissäkin oli hieman keveämpää. Elimistö oli kuitenkin kuormitettu, kun sain vaivoikseni piirtopaukamoinnin. Sinä on vaivana ihoon herkästi tulevat naarmut jotka kutiavat mahdottomasti. Asialle ei voi mitään tehdä, muuta kuin lievittää oireita syömällä allergialääkettä. Niitä sitten kuluukin 3kpl päivässä. Minulta on monesti kysytty, eivätkö ne väsytä. No en tiedä, kyllä kai, mutta ennemmin näin, kuin se armoton kutina.

Jouluaaton ruoka on pian valmista, vain pukkia odotellaan takaisin kierrokseltaan syömään.

Ennen juhannusta käytiin lasten kanssa risteilyllä Siljan laivalla. Oli mukava reissu kaikin puolin.

Heinäkuussa pidettiin Samuin kanssa kesälomat, ensimmäinen kerta, kun koko loma oli meillä samaan aikaan. Käytiin mm. kahdestaan asuntovaunuilemassa. Loman jälkeen olo oli hieno. Ei juurikaan kipuja ja pystyin tekemään itselleni tärkeitä asioita kuten touhuamaan puutarhassa. Puutarhassa saatiinkin paljon aikaiseksi tänä vuonna. Vaikka osa jutuista jäikin hieman kesken, niin tosi tyytyväinen olen :)

Jouluinen asetelma keittiön pöydältä.
Jouluruusu oli tänä vuonna ainut joulukukka jonka ostin huonekuusien lisäksi.

Töihin paluu muutti taas asioita. Alkukesän kesätyöntekijät tekivät omasta halustaan ne työt joista tiesin kipeytyväni ja mielelläni annoinkin ne sitten tehdä ja tein itse heidän ne työt joista eivät niin välittäneet. Mutta kun loman jälkeen jouduin taas ajamaan trukkia kivut palasivat saman tien. Tajusin, ettei näin voi jatkua ja pyysin työkykyneuvottelua. Neuvottelu pidettiin elokuun lopussa ja sainkin työkokoilupaikan firman sisältä todella nopsaan. Syyskuun puolessa välissä aloitin työkekoilun toimistotöissä. Melkoinen muutos aiempaan. Istumista, uusia tietokoneojelmia, uudet työkaverit ja todella paljon uutta tietoa. Hienosti kuitenkin lähti menemään ja pystyin jo viikon jälkeen jättämään kolmiokipulääkkeen taas pois (loman aikana en tarvinut sitä, mutta töihin palattuani jouduin taas käyttämän). Sain sähköpöydän, seisomamaton ja sen ihanan työtuolini. Satulatuoli ja sähköpöytä pitäisi kyllä olla jokaisella toimistotyötä tekevällä.

Leevi tonttu jakoi pukilta tippuneet paketit omistajilleen. Laavi on päässyt Samulin syliin käymään.
Se asustaa tuvassa ympäri vuoden.

Lokakuussa oli toinen kuntoutusjakso. Vähän paremmat fiilikset jäi, kuin edellisestä jaksosta, mutta en siltikään kovin korkeaa arvosanaa kyllä siitä antanut. Olin pettynyt. Työkokeilu jatkui ja olo koheni, pystyin jättämään kaikki kipulääkkeet pois. Onneksi, sillä pää alkoi tulla uudelleen kipeäksi ja vatsa reistailla tavallista enemmän. Niiden kanssa onkin sitten taiteiltu loppu vuosi ja tilanne on nyt suht sakaa vaikkakin hauras. Mutta eiköhän tämä tästä niidenkin kanssa pikku hiljaa... Vaikka olenkin ollut koko työkokeilun ajan todella väsynyt kaiken uuden oppimisesta, stressaamisesta, uusista aikatauluista, arjen uudesta rytmittämisestä ja kiireestä, niin työmotivaatio on kylllä ollut korkealla. Töihin on ollut taas kiva mennä.

Joulupäivän illallinen on pian katettu. Oltiin paikalla vanhemmat ja kaikki lapset perheiden kanssa,
vain Samulin lapset puuttui paikalta. He tulivat meille vasta tapanina lomaa viettämään.

Lasten syyslomalla oltiin molemmat tiiviisti töissä, eikä paljoa tenavien kanssa touhuttu vaikka olivat kaikki meillä. Veeti lomaili marraskuussa isovanhempiensa ja serkkujensa kanssa kanarialla viikon ja joukuun alussa käytiin sitten koko sakki Vuokatissa lomailemassa. Hieno reissu, eikä kukaan pahemmin äkäillyt mistään. Joulukuu ja marraskuu onkin sitten muuten mennyt joululahjoja ommellessa ja muissa jouluvalmisteluissa. Rakastan antaa lahjoja. Ensi vonna jos teen itse, niin täytyy kyllä aloittaa jo hieman aikaisemmin, ettei tule kiire. Päivätyö hieman harhautti luulemaan, että on enemmän aikaa. Vuorossa ollessa omaa aikaa oli nykyistä enemmän. Tähän on nyt totutteleminen, rytmitys on arjessa hyvin erilainen, kuin aiemmin.

Tunnelaa kahveja odotellessa. Oman porukan lisäksi kahville tuli mummu ja
isän sisko miehensä ja vanhimman lapsen kanssa

Tänään on vuoden viimeinen päivä ja virallisesti työkokeilu päättyy tänään. Huomisesta alkaen työsuhteeni muuttuu työntekijästä toimihenkilöksi, sillä saan jatkaa siinä työssä mitä olen koko syksyn tehnyt. Vaikka työsuhteeni on vakituinen, on tämä toimihenkilöpesti kuitenkin määräaikainen, sillä se on äitiysloman sijaisuus. Elokuussa sitten katsotaan uudelleen mikä on tilanne. Hyvälle kuitenkin tuntuu nyt, kun ajattelee tulevaa vuotta. Nyt aion panostaa itseäni jo kauan vaivanneeseen asiaan, eli painooni. Vuoden aikana olen käynyt psykologin juttusilla kymmenisen kertaa, puhumassa kivusta ja siinä sivussa myös ylipainosta. Hän kielsi olemaan ajattelematta koko paino asiaa niin kauan, kunnes muut asiat alkavat selvitä. Nyt kun se ovat paremmalla tolalla, on aika keskittyä tähän itseäni kiusanneeseen asiaan. Nyt loppuu karkin syönti ja alkaa painonpudotus. Haastetta hieman tulevalle vuodelle. Facen puolella lupasin olla syömättä herkkuja niin monta päivää, kun saan tykkäyksiä. Aika kauan saankin olla sitten ilman, kun tykkäyksiä on tullun n.80. Muutaman ennalta maintun välipäivän tosin pidän, tietyissä tilanteissa, kuten kun täytän 40vuotta.

Vietiin mukanamme vähän modernimpi himmeliratkaisu. Hyvin sopii vanhan tuvan seinälle tämmöinen pillihimmeli.

Nyt meillä on tupa on täynnä väkeä, kun kaikki tenavat ovat meillä. Olivat juuri pommittamassa papatteja pihalla. Jospa sitä sitten vilä kävisin katsomassa ilotulitusta tenavien kanssa, isäntä kun on vuoden viimeistä työvuoroaan tekemässä tämän yön.

Mitä olisi joulu vanhassa tuvassa ilman olkipukkia?

Oikein hyvää vuotta 2017 kaikille. 

Toivottavasti vuosi on meille kaikille hyvä <3

Pikkujoulu arvonnan voittaja

Pikkujouluarvonta päättyi eillen illalla ja nyt on voittaja arvottu. Palkintona olleen Viipaloitu villapaita-kirjan, merinovillalankaa ja kuumavesipullon voitti itselleen nimimerkki Anneli A/Pihakuiskaajan puutarha. Onnea voittajalle! 

Voittaja on tavoitettu ja palkinto lähtee hänelle postissa. Toivottavasti palkinto tuottaa paljon iloa saajalleen! 

Kiitos kaikille kilpailuun osallistuneille.

Keinulauta- boxerit ja arvontamuistutus

Sain jo kesällä yhdestä kangasylläri paketista tämmöistä keinulauta kangasta. Kangasta oli semmoinen epämääräisen pieni pala, etten ole oikein keksinyt mitä siitä tekisin. Nyt syksyllä mies valitteli, että hänen lyhytlahkeisen pyjaman housut alkaa olemaan jo hyvin palvelleet ja pian voisi vaikka harkita uusia. Tästä sitten innostuin ja niin keinulautatrikoosta syntyi hälle isäinpäivälahjaksi tämmöiset unihousut. 

Kaavat piirsin vanhoista pöksyistä. Kangas riitti just ja just, kun vyötärölle laittoi boxerikuminuhaa. Erivärinen kumppari oli muutenkin hyvä idea, antaa pientä ryhtiä tälle kankaalle. Kangas kyllä muuten sopi mielestäni kivasti lahjan teemaan, eli isäinpäivään, sillä onhan jokainen isä antanut lapsille vauhtia monet kerrat keinussa. Mielestäni varsin isällinen kangas siis, mutta vinkkinä, niin kangas sopii mielestäni miehelle muutenkin. lahja taisi osua ihan nappiin, kun Samuli oli kovin mielissään pöksyistään.

Vielä tänään on aikaa osallistua pikkujouluarvontaan. 

Käykäähän osallistumassa, arvonta löytyy täältä.

Valoa pimeyteen

Vihdoinkin on ensimmäinen Adventti ollut ja annoin itselleni luvan laittaa jouluvaloja ikkunoihin. Jouluvaloilla on kumma taipumus, että ne laitetaan ehjänä varastoon joulun jälkeen, niin ne tulevat rikkinäisinä sieltä pois seuraavana adventtina. Toinen vaihtoehto on että ne häviävät mystisesti jonnekkin. Molemmat vaihtoehdot koettiin meillä taas tänä jouluna ja jouduin käydä ostamassa uusia valoja.

Vaikka asutaankin asuinalueella, on meidän piha sen verran syrjässä katuvaloilta, että se on hyvin pimeä, vaikka terasseilla olisikin valot päällä. Siksipä halusin hieman valoa pihamaallekkin ja joten laitoin joulutähdet myös kasvihuoneen ja pihatuvan ikkunoihin.

Kasvihuoneeseen ostin isoimman tähden mitä kaupasta löysin ja pihatuvan pöydälle ostin pöytälamppusetin jossa oli tähti ja tavallinen varjostin. Ikkunat näyttävät nyt kyllä ihanille  pimeällä pihamaalla. Pihatuvassa on myös minun tekemäni himmeli katossa, kivasti näkyy sekin ikkunasta uuden lampun valossa.

Terasseille laitettiin myös uudet valot, vanhoista kun paloi vain puolet lampuista. 

Nämä valot on kyllä melko kirkkaat ja tavallisia ulkovaloja ei pahemmin tarvitse nyt käyttää.

Ainoat ehjät ja tallessa olleet valot olikin sittennämä, mitkä laitoin saavissa kasvavaan tuijaan.

Olisi noihin kynttilälyhtyihinkin voinut tiesti laittaa kynttilät palamaan, mutta en jaksanut enää tälle päivää laittaa, kun justiinsa mennään nukkumaan. Meni vähän myöhään nämä asennukset, kun koko ilta meni työpaikan lasten pikkujoulussa. Käytiin katsomassa uusi Viiru ja Pesonen elokuva ja lapset saai lopuksi vielä joulupukilta Fatserin suklaakalenterit. Hieno ilta ja kiva elokuva oli.

Muistakaahan käyvä osallistumassa vielä arvontaan. Pikkuisen on vielä osallistumisaikaa jäljellä.

Arvonta löytyy täältä.