Avoimet puutarhat 2016 osa 1

Tänä vuonna Avoimet puutarhat oli su 7.8. Tietenkin sitä piti päästä katselemaan lähiseudun pihoja, kun kerta oli mahdollisuus. Harmillisen vähän vain täälläpäin on ihmiset lähteneet mukaan. Tänä vuonna vielä aiempaa huonommin. Osa osalliistuvista puutarhoista oli viimevuosilta jo tuttuja, mutta onneksi mukana oli myös uusia ja tutuissa pihoissa oli uusia juttuja. Mukaani sain lähtemään mieheni, kerrankin. Helpompi selitellä ideoita mitä näkee hälle paikanpäällä, kun sitten kotona kuvista. Puutarhoja joissa käytiin oli kuusi, joten jaan ne kahteen eri postaukseen, kun ihan muutamaan kuvaan ei mikään puurathoista oikein mahdu.
Esittelen puutarhat siinä järjestyksessä, joissa niissä vierailimme.

Maria ja Gustavin puutarha

Tämä puutarha osallistui avoimeen puutarhapäivään ensimmäistä kertaa, vaikka hyvin olisi voinut osallistua jo aiemminkin, sen verran paljon siellä kaikenlaista oli valmiina. Piha oli aivan meren rannassa, matalalla paikalla ja sen takia koko pihan ala olikin salaojitettu. Tällaisena kesänä, kun sataa paljon, se kuulemma muuten uisi vedessä koko kesän.

Puutarhassa oli paljon rakennettuja elementtejä ja kaikki kasveille varatut alueet olivat pengerretty penkeiksi. Koko hyötykasvi- ja kukkatarhan alue oli myös kivetty käytävien osalta. Todella viimeistetlyä ja kaunista. Puutarha oli tosin kokenut kovia vain viikkoa aikaisemmin ja omistajat olivat miettineet koko päivään osallistumisen perumista. No onneksi eivät peruneet. Pihaan oli iskenyt oikein kunnon ukkoskuuro salamoineen ja rakeineen. Salama oli iskenyt puuhun vain muutamaien metrien päähän talosta, puu oli täysin säpäleinä ja raekuuro oli koittanut tuhota koko puutarhan. Raparperit olivat hyvänä erimerkkinä, ne olivat kuin haulikolla ammuttuja. Hyvin olivat omistajat kuitenkin tuhot saaneet korjattua viikossa.

Kasvihuoneessa oli runsaasti tilaa ja romanttinen tunnelma.

Puutarhan huoltopste oli keskellä kaikkea ja silti kivasti maisemoitu ympäristöön heinäseiväs seinämän avulla.

Tiilimuuri oli rakennettu istuskelualueen suojaksi. Kiva pieni vanhaa rauniota mukaileva nurkkaus.

Puutarhassa käytävät oli kivetty ja kasvit kasvoivat istutuslavoissa. Tosi siistiä ja silti sopivan rentoa.

Takana olevasta pergolarakennelmasta tuli ideanpoikasta omaankin pihaan. Ollaan mietitty keinulle paikkaa, sitten jos se pitää joskus siirtää terassilta pois. Tämäntapaisen pergolan sille sitten tahtoisin.

Puutarhan läpi kulpi pieni puro tai oja. Sen ylittämiseksi oli rakennettu hauska juoksupergola. Todella suloinen rakennelma.

Rannasta löytyi rantasauna terasseineen ja laitureineen. Laiturissa oli tietenkin myös vene. Tuolla terassilla kelpaa istuskella syksyn pimenevissä illoissa <3

Puutarha oli kyllä eheä ja hyvin rakennettu kokonaisuus. Huomasi kyllä, että omistajat ovat sitä rakkaudella rakentaneet.

SagaS puutarha

Tämäkin puutarha oli mukana avoimissa puutarhoissa ensimmäistä kertaa. Piha oli melko uusi, mutta tosi kioja juttuja sieltä löytyi jo valmiina ja muutamia oli myös valmistumassa. Mielestäni on kiva, ettei kaikki olekkaan valmista, sillä kenenkä puutarha sitä valmis koskaan olisi. Hyvin voi näyttää tekeilläkin olevia juttuja tämmöisenä päivänä.

Roskakatos, postilaatikkoteline, köynnöstuki ja opaste samassa paketissa.

Hyötykasvitarha oli asetettu kivasti puolikaaren muotoon heti sisääntuloon. Miksi kasvimaa pitää aina "piilottaa talontaakse" ?

Portti puutarhaan on selvästi saman tekijän tuotos, kuin pihalle tultaessa ollut monitoimiteline.

Romanttinen istuskelupenkki erosi puutarhan muista rakenteista , mutta sopi kivasti ruusujen keskelle.

Pihan rakenteet sopivat hyvin talon kanssa yhteen. Se on mielestäni tosi kiva juttu.

Kasvihuone oli vielä laseja vailla. Komea ja tilava huone onkin tulossa.

Ihmisten työtilat puutarhassa ovat mielenkiintoisia. Tässä työpisteessä on kaikki siististi paikoillaan.

Kaupunkipuutarha pohjoisnummella

Tässä puutarhassa olen aiemminkin käynyt ja pidin siitä kovasti, joten halusin näyttää sen myös Samulille. Täällä on myös lammikko, josta halusin kysellä hieman tarkemmin omistajalta. Hyviä vinkkejä sainkin ja toteutan niitä varmasti oman lammikkoni kanssa.

Tähän pieneen puutarhaan on saatu mahtumaan tosi paljon kaikenlaista, ilman että se kuitenkaan tuntuu liian täyteen tupatulta. Tänne on saatu mahtumaan hyötykasveja, oleskelutiloja, lapsille leikkipaikkoja, useampi lammikko, komposti ja työtilaa. Hienointa mielestäni kuitenkin on, että polkupyörät ja autokin on saatu mahtumaan luonnollisesti osaksi puutarhaa. Kaikki pihan elementit sulautuvat luontevasti toisiinsa. Tässä pihassa viihtyy varmasti koko perhe.

Kesäkeittiö, huvimaja ja kasvihuone yhdessä.

Katettu "terassi" lasten leikkeihin. Amme oli uusi ja varsin kiva yksityuískohta.

Pihalla oli kaksi lampea, kaksi tällaista pientä vesiaihetta ja vedenkeruuastioita. Varsin paljon vesielementtejä pienellä pihalla. Kaikki kuitenkin sopivat kivasti paikoilleen.

Iso lammikko. Tämän pohjalle omistaja oli istuttanut ihan luonnonvesikasveja kivien väliin. Lammikkoon kurotti rönsynsä myös reunoille istutettu suikeroalpi, se toimitti myös vesikasvin virkaa . Se kuulemma viihtyy hyvin vedessä.

Pihan varsinainen kasvihuone löytyi puutarhan perästä.

Lummelampi oli pihassa uusi juttu. Lammen vesi oli hieman sameaa ja se johtui siitä, että lampi oli aluksi ollut ilman kasveja ja sitten kun sinne oli lumme istutettu, niin multa oli aluksi sotkenut vettä, mutta kirkastuu kuulemma nopsaan. Omistaja kehotti istuttamaan kasvit tiiviiseen kangaspussiin (vaikka siemenperunapussiin) ja ihan tavalliseen multaan ja peittämään mullanpinnan hyvin. Niin hän itse oli tehnyt lumpeen kanssa.

Friend's & Burgers

Näiden kolmen puutarhan jälkeen käytiin sitten syömässä. Ei kai miestä tällaiselle reissulle saa mukaan, jos sille ei lupaa ruokaa välillä ;) Käytiin testaamassa Pietarsaaressa Friend's & Burgers, kun sitä on niin kovasti hyväksi kehuttu. No olihan se ihan hyvä annos, mutta hinta oli mielestäni sille hieman kallis. Otettiin viikon spesialburgerit, oli joku tanskaburger tms. ja hintaa oli 12,90€ aterialle. Jos joskus tulee Pietarsaaressa käydessä nälkä, niin voihan tuonne uudelleen mennä, mutta asiasta tähden ei tarvi lähteä.

Minttu

Meille ei ollut tarkoitus ottaa uutta kissaa, mutta toisin vain kävi. Tapahtui niin ikävästi, että meidän molemmat vanhemmat kissat tekivät katoamistempun, Maaliskuussa hävisi harmaa Frodo ja nyt elokuun alussa mustavalkoinen Bella. Molemmat olivat katoamisen aikaan vajaa kaksivuotiaita, leikattuja kolleja, eikä kumpikaan kissoista ole aiemmin ollut kauaa poissa kotoa. Jos ne on jääneet pihalle illalla, on katti ollut aamulla kovinkin jo kotona. Molempien kanssa kävi niin, että aamulla lähti pissalle ja sen jälkeen ei sitten enää näkynytkään. Sääli, kivoja kisuja olivat ja hyviä pyydystämään hiiriä ja myyriä. Vahva epäilys on, että Ilves olisi napannut kissat. Ainakaan ne eivät ole auton alle jääneet. Nyt sitten oli kotona kissan mentävä aukko, joka piti tietenkin täyttää.

Kissan paikan talossa täytti sitten perjantaina tällainen siro kissaneiti Minttu. Minttu on syntynyt vappuna ja on tosi villi, reipas ja utelias tapaus. Kuvia ei oikein ole ennättänyt ottaa, muutakuin kissan nukkuessa. Juuri yhtään se ei ole itkenyt ikävänsä, vaan kävi taloksi ihan tyynesti ja otti sen haltuunsa.

Minä niin tykkään harmaista kissoista ja vähän aikaa piti etsiskellä, että sellainen löytyi. Toisenkin olisin voinut ottaa tälle kaveriksi, mutta tämä oli ainut jäljellä oleva pentueesta. No pitää katsella jos kaveri tälle jostain löytyisi. Minttu on muuten maatiaiskissa ja muutti meille vain 6km päästä. Sen emä oli 13 vuotias, hyvin pieni ja siro katti. Hieman se oli jo vanhan oloinen, mutta hyvin vielä jaksoi paimentaa ja opettaa pentuaan. Sisäsiistiksi ja muutenkin hyvätapaiseksi olikin pentunsa opettanut... ainakin toistaiseksi Minttu on ollut villiydestä huolimatta oikein siivosti. Nukkumaan tulee tylkeen kiinni ja lautasen syö reippaasti tyhjäksi ruuasta. Jospa ensiviikolla mentäisiin sitten eläinlääkärille käymään, kun ensin saadaan matokuuri alta pois.

Huppari 1979

Meillä on näin elokuussa paljon juhlimisen aihetta. Ensin on hääpäivä, sitten yhdessäolon seitsemänvuotis vuosipäivä ja sitten tulee vielä miehen synttärit ja nimipäivä. Hääpäivälahjaksi ostin hälle liput standup keikalle ja casino- arvan, olihan meillä paperihääpäivä :) Nyt sitten muita juhlallisuuksia varten ompelin hälle lahjaksi hupparin. No enhän minä sitä jaksanut piilossa pitää ja pitihän sitä saada myös kuvia otettua, niin sai lahjansa samantien, kun se valmistui. Mies oli tyytyväinen lahjaansa, mutta hieman tuli sanomista, kun piti saada otettua kuvia kesken maalaustöiden... muttako mun pitää justiinsa lähteä töihin. Kiltisti se kuitenkin tuli kuvattavaksi.

Kaavat huppariin piirsin hänellä käytössä olevasta 8848 hupparista, tiesin että on ainakin sopiva ja mieluisen mallinen. Hupparin harmaa kangas on Hh-kankaasta ja se on jotain collagen tyyppistä neulosta, mutta näyttää molemmin puolin samalta, seassa on lycraa, joten eiköhän tuo tähän tarkoituksen kelvanne. Musta kangas hupun päälipuolella, sivuissa ja resoreissa on hyvin joustavaa ja napakkaa  joustocollagea ja hupun vuori on mustaa trikoota, en muista mistä ne on ostettu.

Minusta tässä hupparissa on kivat leikkaukset ja ne tulee näin kaksivärisenä paljon kivemmin eslle, kuin alkuperäisessä versiossa, joka on yksivärinen. Yläpuolen puvasta näkee hyvin hupun leikkaukset ja allaolevasta kuvasta miten tuo sivussa menevä palanen jatkuu kyynärän kohdalle hihassa. Eteen tein vuosiluvun nukkapintaisesta silityskalvosta leikkaamalla ja ympärille ompelin koristetikkaukset. Hupussa on nauhan reikinä isot sirkat/pienet purjerenkaat, harmaiden neulosnyörien päät on viimeistelty nahkapaloilla, Saumat tikkasin kaksoistikkauksella, vetoketju on ohutta metalliketjua ja siinä on pyöreä vedin. Vetoketjun reunan ja hupun sauman vuoittelin nauhan avulla. Tuli siistimpi ja kivempi käyttää. Eipä siinä sitten sen kummempia yksityiskohtia olekkaan. Yksinkertaisen tylikäs mielestäni ja mieskin tykkäsi.

Oletteko huomanneet, että Onnenapiloita juttuja voi seurata myös Instagrammissa. Sinne tulee kuvia jutuista jo ennen, kuin saan niitsä postailtua tänne tarkemmin juttuja. Instagram profiili on tietenkin #onnenapiloita ja linkki sivulle löytyy TÄÄLTÄ.

Hortensiamekko

Sunnuntaina olin aamupäivän yksin kotosalla, ennen iltavuoroon lähtöä. 

Satoi kaatamalla, joten puutarhatöihin ei houkutellut lähteä. Siis loistava tilaisuus ommella.

Aikani kankaita kaapissa katseltuani, päädyin Majapuun Hortensia digitrikooseen ja hyväksi havaitun tunikan kaavaan, jonka pohjalta päätin tehdä mekon. Minun vanha M&i kesämekkoni on alkanut tulla tiensä päähän ja tarvitsin uuden käyttömekon. 

Kaava on Ottobre 2/11 lehdestä, Palermo tunika. Pidän kaavan hyvästä istuvuudesta trikookankaalla. Eteenkin pidän kaavan selkäosasta, jossa on keskitakasauma ja muotolaskokset. Pidensin kaavan helmaa ja levensin sitä vyötäröltä alkaen viistosti helmaan, josta levensin niin paljon, kuin kankaan leveys salli. Etukappaleen katkaisin rinnan alta ja laitoin saumaan kuminauhan. Etukappaleen pääntien muutin vesiputouspääntieksi ja vuoritin etukappaleen yläosan mustalla trikoolla, jotta se näkyisi kivasti pääntien laskeutuessa rinnalle. Yllätyin pääntiestä positiivisesti, sillä olen luullut, ettei minulle sovi vesiputouspääntie. Onneksi otin riskin ja kokeilin. Mekon helmaan tein vain kapean päärmeen, mutta se täytynee ottaa uusiksi, kun se näyttäisi hieman kääntyvän oikealle puolelle.

Ensimmäinen hääpäivä

Tänään on meidän ensimmäinen hääpäivä. Nopeaa on mennyt tämä vuosi ja siihen on mahtunut paljon ihania asioita. 

Toivottavasti tulevat vuodet ovat yhtä ihania. Tässä muutama hääkuva fiilistelyyn.

Sukkavaihto

Pitkästä aikaa hieman käsitöitä. On nuo puutarhahommat tahtoneet viedä ajan näin kesällä ja se näkyy tietenkin myös blogissa :)  No nyt olisi sitetläväksi muutamat sukat. Kuulun Facessa erilaisiin käsityöryhmiin ja niissä on usein kaikenlaisia haasteita. Yleensä en ennätä osallistua niihin, mutta nyt päätin osallistua, sillä osallistumisaika oli pitkä ja juttu tuntui kiinnostavalle.

Nämä lähettämäni sukat on neulottu Schachenmayer REGIA Pairefect- langasta. Siinä tulee raidoitus valmiina ja samassa kerässä on sukkapariin langat, ja sukat on erotettu toisistaan keltaisella merkkilangalla. Kun eka sukka on neulottu, keritään lankaa vain seuraavaan merkkilankaan saakka ja aloitetaan toinen sukka. TYKKÄÄN! Inhoan nimittäin erilaisia sukkia parina ja häiritsee suunnattomasti jos raidat eivät ole kohdakkain.

Tässä sukkaryhmässä on jäseniä useasta eri maasta ja haasteena oli kutoa sukat tuntemattomalle ihmiselle ja itse saisit vastaavasti sukat joltain muulta, eli sukkavaihto. Se kenelle sukat tekee, päättää vaihdon järjestäjä. Melkoinen homma, kun pitää ilmoittaa allergiat ja onko eläimiä tms. ja sitten järjestäjä etsii kullekkin sopivan ihmisen kelle sukat sitten neulotaan. Kerran aikaisemmin olen osallistunut tämmöiseen vaihtoon ja silloin ajattelin, etten enää osallistu, mutta nyt päästinkin toisin. Tällä kertaa vaihdosta jäi parempi maku, kuin edellisellä ja voin ehkä osallistua joskus vielä uudelleenkin.

Sukkien resori on tehty valepalmikkoa, 2,5mm puikoilla ja sen jälkeen ihan vain suoraa 3mm puikoilla. Aina kun langassa vaihtui väri, niin ensimmäinen kierros uudella värillä on tehty kerrosrivinousua (aloitettu aina juuri vaihtumiskohdasta, eikä ole välitetty täysistä kierroksista). Sukissa on ranskalainen kantapää ja leveä nauhakavennus kärjessä. Silmukkaluku oli 56.

Olen hidas neuloja ja samana päivänä kun olin pakettiani postiin viemässä, 

sainkin hakea minulle lähetetyn paketin. Omat sukkani lähtivät USAhan ja sieltä tuli minunkin pakettini. 

Saamani sukat olivat tosi kivat ja juuri sopivat! Sukkien varret on neulottu kierrejoustinta ja niissä on ihan perus teräosat. Kantalapun reunat olivat erikoiset, niissä oli ainaoikeaa kolmen silmukan leveydeltä. En ole tällaisia ennän nähnyt ja pitää kyllä ehdottomasti kokeilla itsekkin. Langasta oli lappu mukana, mutta nyt olen sen jonnekkin hukannut, villa- polyamidilankaa se kuitenkin on.

 Sain myös hieman oheistavaraa mukana... aivan ihania lankoja, käsityöpussin ja hieman neulontatarvikkeita. Tällaista tarvikekoteloa onkin helppo kuskata mukana ja sieltä löytyy kaikki tarvittava oheistavara yhdestä paikasta. Mukana oli myös pitkä kirje. Hieman haastavaa minulle, kun olen todella sukrea kielissä, mutta kyllä siitä lopulta selvää sain ja sain myös vastattua lähettäjälle.

Mitä kaikkea voikaan pieni peltirasia pitää sisällään! Tänne on saatu mahtumaan kaikki tarpeellinen, puikkoja lukuunottamatta. Puikkomitta, rullamitta, silmukkamerkkejä, sakset, neuloja, virkkuukoukkuja ja hakaneula silmukoiden lepäämistä varten. Sitten oli mysteeri, eli tuo sininen koukku alakuvan peltirasiassa. Mikä ihme se on?