Uusi matto

Meillä on ollut olohuoneessa luonnonvalkoinen VM- Carpetin karvalankamatto. Jostain kumman syystä matto on ajan saatossa harmaantunnut sohvan edestä ja alkoi olla tosi ikävän näköinen. Enää ei auttanut edes vesi-imurilla peseminen ja edessä on maton kunnollinen pesu. Pesemisen hintoja selvittelin ja päädyin tulokseen, että pesen sen itse kesällä itsepainepesurilla. Se hinta joka pesettämiseen olisi mennyt oli sen verran suolainen, että samaan hintaan sain hankittua uuden maton. Ja vaihteluhan piristää aina.

Katselin kauan erilaisia vaihtoehtoja ja vinoruudullinen vaalea matto alkoi miellyttämään silmää. Aidot Markokolaismatot maksoivat kahdeksastasadasta eteenpäin ja jotkut jopa puolitoista tonnia! Onhan aito käsintehty matto sijoitus ja varmasti hintansa arvoinen, mutta koskaan en niin paljon siitä maksaisi, eteenkin kun itseni tunnen ja kaataisin siihen kuitenkin punviinilasin tms. Uusi matto löytyi Elloksen valikoimasta ja kun sen sai -40% alennuksella oli hinta varsin kohtuullinen. Matolla on kokoa 160 x 240cm ja laatukin oli ensituntumalta ihan kohtuullinen.

Samaan sisustusintoilun piikkiin maton kanssa menee sitten uusien koristetyynyjen havittelu. Aikani katsoin ja etsin, mutta hirveästi ei huvita maksaa 100€ yhdestä tyynystä. Mikä kumma siinä on, että kaikki vähänkään kohtuullisen näköiset maksavat tolkuttoman paljon? Kivat verhot löytyisi valmiina halvemmalla kuin yksi tyyny ja niihin sentään menee reilusti enemmän kangasta ja ompelutyötä on korkeintaan saman veikkaisesti vaikka olisi millainen tyyny. Pari tyynynpäällistä tilasin H&M:ltä mutta palautukseen lähtivät, kangas oli kammottavaa, vaikka kuvissa näyttivät ihan mukavilta. Tyynyjen ompeluun sitä kai täytyy ryhtyä, että saa mieluiset.

Meidän linssilude Minttu osaa kyllä poseerata kauniisti. Kissa alkaa olla 10-11kk ja selvästi on havaittavissa kevättä rinnassa. Kisua ei ole leikattu ja innolla odottelen pentuja tulevaksi kesällä. Sen jälkeen sitten ajattelin tyttösen viedä leikattavaksi. Meidän kolli on kyllä leikattu, joten vierailevia kolleja on varmaankin pihapiirissä odotettavissa kyläilemään.

Joululahjaksi saamani kirkasvalolamppu on ollut kovassa käytössä keittiön pöydällä. lapset eivät oikein ole siitä välittäneet ja on kuulunut valitusta liian kirkkaasta valosta, mutta itsekseni ollessa on lamppu kyllä ollut jatkuvasti päällä. Lampun hyväpuoli ulkonäön lisäksi on se, että sen valoa saa myös himmennettyä ja sitä saa käytettyä tavallisena pöytävalaisimenakin.

Pieni moitteen sana sen sijaan täytyy sanoa Party Liten kynttilästä joka on pöydällä. Sen lisäksi, että tuotteet ovat melko kalliita on tuo kynttilän palava aine (parafiini?) mennyt tässä isossa kolmisydän kynttilässä todella kurjan väriseksi jo n. puolessa välissä palamista. Se oli aluksi kauniin valkoinen, mutta nyt väri on jähmettyneenä lähinnä likaisen harmaa ja palaessa hermahtavan keltainen. Toki tämä on kestänyt kauan ja tuoksu on hyvä, mutta ei tuota enää kovin kauniiksi voi kehua.

joululahjaksi sain myös toisen valaisimen. Tämä ikkunavalaisin on metallia ja pinta on herkän pitsimäinen. Minulla ei ole ollutkaan vuosiin ikkunavalaisinta, enkä ole kokenut sellaiselle tarvetta. Tämä valaisin on kuitenkin niin suloinen, että on saanut olla yö- valona ja tunnelmantuojana keittiössä, vaikkei sille siellä varsinaista tarvetta olekaan. Pitääkö kaikella olla tarve tai varsinainen tarkoitus? Joskus riittää pelkästään se että asia on kaunis.