Pakettikortteja

Tänä vuonna skippasin joulukorttien askartelun kokonaan ja ostin valmiit kortit. Aikapula pukkaa nähkääs, ihan kaikkeen ei aika millään riitä, vaikka kuinka haluaisi. No sitten kävi niin, että kävin hammaslääkärissä ja operaation päätteeksi, sain ohjeistukseksi lepoa loppupäivän (tai oikeammin loppuviikon). No eihän sitä vain maata jaksa, vaikka kylmäpussi poskella onkin... Päätin sitten askarrella joululahjoihin paketttikortit. Sopivan kevyttä hommaa ja kun sohvapöydällä hommia tein, oli siitä helppo kellahtaa sohvalle huilimaan välillä, se kylmäpussi poskella. Jos näette minut poski turvoksissa ja hieman sienrtävänä, sen on aihauttanut hammaslääkäri.

Tiimarista olen ostanut tuollaiset leimasin kirjaimet ja uuden leimasinmusteen. Kumma juttu kun vanhat mustetyynyt olivat päässeet kuivahtamaan, vaikka olivat vasta kolmatta vuotta vanhoja... Jossain näin että onnittelukortteihin oli kirjoitettu tällaisilla sabloneilla nimiä. Ajattelin että pakettikortitkin näyttäisivät samalla tavalla tehtyinä hauskoilta ja oikeassa olin, näyttävät ne!

 Leikkasin pahvista sopivia suikaleita pakettikorteiksi. Halusinkin, että laimasimesta jää hieman jälkiä paperiin kirjainten lisäksi ja tein siksi työn pöytäliinan päällä (pehmeämpi alusta). Kun leimaukset oli tehty ja kuivaneet, tein nitojalla kortteihin reijät ja muotoilin hieman niiden ripustuspäätä. Valmista tuli ja rokulipäiväkin tuli käytettyä hieman hyödyllisemmin.

Katajia maljakossa

Toin katajanoksia eteisen kaapin päälle, tuomaan talvisempaa tunnelmaa.

Bambutiskirätit

Näistä on niin paljon ollut juttuja ja kehuttu kovasti, joten päätin kokeilla minälin... nimittäin bambulangasta kudottuja tiskirättejä. Ostin kesän bambu-puuvillalankaa ja neuloin siitä kaksi rättiä. Mallit oli ihan omasta päästä keksittyjä ja sen huomaa lopputuloksesta. Ekasta tuli hieman liian kapea ja pitkä. Toiseen koitin korjata asiaa... no siitä tuli sitten sopevan levyinen,mutta lyhyt, kun lanka loppui. 

Eiköhän nuo kuitenkin tiskirätin virkaa pystyne hoitamaan :) Saas nähdä millaisia ovat käytössä.

Huonekuusi ja valotähdet

Haaveilin huonekuusesta jo aiemmin ja nyt kauppareissulla tuli rullakollinen sellaisia marketin käytävällä vastaan. Eihän niitä voinut mitenkään ohittaa! Niimpä mukaan lähti yksi kuusikaunokainen. Poika oli ihan innoissaan kun se soitti ennenkuin päästiin kotiin asti ja kerroin tuovani joulukuusen. Oli se kyllä sitten aika pettynyt kun näki tuomiseni. muutaman päivän sitä katseltuaan oli hänkin tosin sitä mieltä, että aika kiva se kumminkin on. Minä tykkään kanssa ihan kympillä.

Lisää joulumieltä tuomaan aseteltiin miehen kanssa ikkunaan myös paperivalo tähdet. On nekin vaan joka vuosi yhtä ihanat! Ihmeen kestäviäkin ovat olleet, kun jo kolmas vuosi lähtee samoilla tähdillä käyntiin.

Pöydällä tuoksuu PartyLiten tuoksukynttilä nimeltään Vaahtokarkki-piparminttu. Tuoksu on ihan yhtä ihana kuin nimikin <3

Nuo votiivi kynttilät ovat hauskoja, kun sulavat tuonne kuppiin ja palavat sitten sieltä loppuun saakka. 

Minulla toinen kynttilä tuossa kupissa menossa. Ensimmäisestä näkyy hieman jäämiä kupin reunoilla, mutta ne sulasivat kivasti mukaan, kun tämä kynttilä tästä nesteytyi ensimmäisen kerran. 

Havuja sisääntuloon

Kotimme sisääntulo alkoi jo näyttämään ankealta, kun parvekelaatikoissa oli edelleen orvokkeja. Kukkaset olivat viimeinkin alkaneet paleltua, vaikka kukassa edelleen olivatkin. Muratit laatikoista kaivoin talteen, istutin ruukkuihin ja siirsin pihahuoneeseen talvehtimaan.

Laitoin laatikoihin tänä vuonna hieman erilaiset talvisomisteet. Napsin pieniä kuusenalkuja ja asetin ne laatikoiden multaan pystyyn, täytteeksi muutamia irto havuja. Tien varsilta saisi hyviä havuja, kun ne ovat niin tiiviiksi kasvaneita pientareiden leikkauksien ansiosta. Nämä kuitenkin hain ihan tuosta talon takaa.

Hieman ruskettunut tuija sai ympärilleen jouluvalot. Pienet valaistut valopallot näyttävät hauskoilta päivä aikaankin.Tuija kaipaisi juurelleen vielä sammalta, mutta sitä en ennättänyt hakemaan. Pimenevä ilta voitti somistushalut. Ovessa on vanha havukranssi. Ostin sen Zinnasta ensimmäiseksi tässä kodissa vietetyksi jouluksi. Näyttäisi sille, että kranssin koristenauhan saisi uusia tai ainakin siistiä.

Eino hajoitti kaikki roikkuvat lyhdyt meidän terassilta. Korvaamaan asetin sitten yhden lyhdyn tähän portaalle. 

Pitänee käydä kaupoasta katselemassa uudet rikkoutuneiden tilalle. Pidin siitä, että etuterassilla jokaisen pylvään välissä oli lyhty.

Voihan Eino

Eino on jyrännyt tänään täysillä. Aamulla kun lähdin töihin oli meillä vielä sähköt, mutta heti sen jälkeen ne olivatkin katkenneet. Täyden kellon kiertämän olivat poissa, myös puhelinyhteys oli huono tai pois kokonaan. Sitä ei normaalisti huomaakkaan kuinka riippuvainen sitä on sähköstä jokapäiväisissä toimissaan.

Olen töissä aivan meren rannalla. Meri myrskysi kuohuten ja pärski pitkälle rannalle. Siinä on kyllä ihmisellä pieni olo katsellessa. Tuuli myös puhalsi melkoisesti, salpasi hengityksen ja pölyytti auton niin likaiseksi, ettei ikkunasta nähnyt pihalle kotiin lähtiessä. Onneksi tuli täytettyä lasinpesuneste viime viikolla :)

Töistä kun kotiuduin oli mies tarkoistamassa pihalla tuhoja. Yksi puu vain oli kaatunut metsänrajassa, eikä ollut aiheuttanut vahinkoja. Muualta on kyllä kuulunut kaikenlaisista vahingoista. Ei huonoa, jos ei jotain hyvääkin. Kotona on saatu tunnelmoida kynttilöiden valossa, käytiin kaupungilla syömässä koska ei voitu tehdä lämmintä ruokaa ja minulle luvattiin Einon kaatamista puista pöllejä istuimiksi, pihamaalle tulevan nuotiopaikan ympärille <3

Puuvillaisia puuhelmiä

Osan näistä helmistä olen tehnyt jo aikaa sitten itselle ja silloin tein myös muutamat lahjaksi. Tuli muita hommia ja unohdin tarvikkeet keskeneräisten töiden listalle...  Nyt kun joulu taas lähestyy, oli aika tehdä keskeneräiset helmet loppuun ja muutamat myös lisää.

Nämä ylläolevat ruskeat ja allaolevat kahdet pinkit helmet ovat menossa lahjaksi.

Materiaalina helmissä olen käyttänyt puuvillaista ontelokudetta ja luonnonvärisiä puuhelmiä.

Valkoisissa ja pinkeissä helmissä ontelokude on kapeaa ja niihin mahtui vain ihan pienet puuhelmet. Ruskea kude on paksumaa, joten siihen sai laitettua erikokoisiakin helmiä. Jokaisen helmen jälkeen on kuteeseen tehty solmu. Näissä uudemmissa helmissä päättelin nauhan neljän pallon rykelmään, joka on tarkoiuts tulla eteen koristeeksi. Kuteen päättelin purkamalla siitä lankaa, poimimalla sen ja neulan avulla silmukat ja päättelemällä siten kuteen suuaukon silmukat. Helmien pujoittaminen tiukkaan ontelokuteeseen oli aika työlästä, mutta kun kuteen suuaukon sai lopulta hieman venymään, sujui työ helpommin, vaikka kyllä se silti hieman sormille kävi.

Nämä viimeiset helmet ovat niitä aiemmin itselle tehtyjä. 

Näissä päättelin nauhan pienillä "helmitupsuilla" nuo riippuvat pienet helmet olisi siis tarkoitus asettaa niskan puolelle. Uudempiin helmiin tein toisenlaisen päättelyn, koska nuo tupsut eivät tahdo kunnolla pysyä niskassa. Valkoiset helmet on tarkoitus kiertää kaksi tai kolme kertaa kaulan ympärille ja ruskeat helmet on kiinnitetty valmiiksi kaksinkertaiseen asentoon.

Kaikki kasassa näyttävät niin herkullisille. NAM!

Unikkotunnustus

Liisax Kamarin nurkassa- blogista ilahdutti päivääni Unikkotunnustuksella. 

Kiitoksia kovasti. Tunnustukset lämmittävät mukavasti mieltä <3

Tunnustus olisi tarkoitus jakaa eteenpäin kymmenelle blogille.

Seurailen montaa blogia ja ne kaikki ovat ihania eri tavoin ja kaikki ne olisivat ansainneet tämän muistamisen.

Laitan tämän nyt tällä kertaa kuitenkin menemään seuraaville blogeille ihan vain siitä syystä että piristivät tänään päivääni ja antoivat inspiraatiota.

Piparkakku

Karolinan puutarha

Bag End

Diagnoosi sisustusmania

Neovia house

Rakkaus kynsiin

Heddas

Sateenkaaria ja serpentiiniä

Projekti verkaranta

Sally's

Joulumieli hukassa

Minusta ei tunnu ollenkaan, että eletään marraskuun puolta väliä. Jouluun on enää alle kuusi viikkoa! IIK. 

Johtuu varmaaan ilmoista, että elän yhä "lokakuuta". Joulumieli on täällä siis hieman hukassa.

Vasen kuva: Takapihan kiven luona olevassa kuusessa on ollut yleensä jouluvalot
Oikea ylä- ja alakuva: Metsänreunan kuusessa alapihalla on myös ollut jouluvaloilla paikka

Puutarhakalusteet ja grilli kannettiin vasta viikonloppuna säilytykseen kasvihuoneeseen. Joka päivä on satanut, ei ole tehnyt mieli kantaa märkiä kalusteita, joten on odoteltu edes yhtä kokonaan kuivaa päivää. Kun kuiva keli viimein tuli, kantoi mies vapaapäivänään kalusteet kasvihuoneeseen ja joutui samalla purkamaan pyhäinpäiväksi tehdyn istuskelutilan sieltä pois. Meillä on vielä orvokit ja muraatit parvekelaatikoissa. Ne ovat tähän asti kasvaneet ja kukkineet niin kivasti, etten ole raskinut niitä ottaa pois. Nyt ovat orvokit viimein antaneet periksi ja paleltuneet. Nyt kun on vielä hyvät ilmat voisi laittaa laatikoihin vähän jouluista istutusta ja laittaa jouluvalot ulos. Ei ainakaan sormet palelisi näilä keleillä. Jos sitä joulumieltä alkaisi myös vähän löytymään. Myös pihahuonetta voisi hieman käydä sisustamassa jouluisiin tunnelmiin. Siellä kyllä on talvehtimassa kasveja, joten aatokset saattavat kyllä siellä ollessa harhailla jo tulevaan kesään. Ulkovalot kävin jo etsimässä ja viemässä valmiiksi pihahuoneeseen, jospa ne sieltä saisin pian puihin laitettua.

Päivällä kävin kirjastossa. Siellä törmäsin hyllylliseen joulumusiikkia. Rakastan joululauluja, mutta en kestä kuunnella kovin montaa kertaa samaa levyä, eli parilla levyllä ei päästä pitkälle. Lainasin siis muutaman uuden joululevyn, joita kotoa ei vielä löydy. Näillä luulisi pääsevän jo joulutunnelmaan. Miehelle lainasin joululaulujen nuotteja. Saa harjoitella niitä soittelemaan kitaralle <3

Lainasin joululaulukirjan ja 18 uutta joululevuä kirjastosta

Ei mikään mieltä ylentävä näky tämä mun minimandariini puu :( 

Se alkoi voida huonosti ja tipautti melkein kaikki lehtensä. Onneksi sain hyvät ohjeet sen hoitamiseen, vielä ei tarvi luopua toivosta sen suhteen. Siitä ei onneksi löytynyt mitään ötököitä. Leikkasin sen oksien pituuksista kolmanneksen pois, paitsi noista oksista missä vielä on lehtiä, niistä en raaskinut. Nyt se muuttaa talvehtimaan tuonne pihahuoneeseen. Toivotaan sille parasta, jospa se vielä toipuisi. Äitipuoleni puulle oli käynyt joskus samoin ja se oli toipunut. Nyt se puu on jo kymmenvuotias ja tosi kaunis!

Tähän tilalle ajattelin hankkia sellaisen huonekuusen. Toivottavasti se tykkäisi olostaan. Paikka ainakin on melko hyvä. Ilmastoinnin alla (viileää), eikä suorassa valossa. Ainut mikä saattaa häiritä on, kun takka on samassa huoneessa. Jospa se toisi kuitenkin lisää jouluntuntua kotiin, vaikka onkin ympärivuotonen huonekasvi. Pitänee lähteä siis kuusta metsästämään.

Yllättävä aarre

Kävi kuulkaa tuuri. sain aarteen, juuri kun siitä olin haaveillut ja harmitellut sen hukkumista ajan saatossa.

Käytiin viikko sitten perjantaina minun mummua  tervehtimässä, kun ohi kuljettiin. Otin mukaan neulomiani lapasia näytille. Mummoni, isäni äiti eli "nuorimummu", on ollut kova käsityöihminen, samoin kuin myös toinen mummoni, äitini äiti eli "lampinmummu". 

Aiemmin sillä viikolla harmittelin, että minnehän lampinmummun neuleohjeet ovat joutuneet, hän on kuollut jo -90 luvulla. Nyt kun nuorellemummulle näytin lapasia, hän hymyili ja sanoi, että hänellä on minulle lahja. Hän oli kuluneella viikolla siivoillut kätköjään ja löytänyt neuleohjeita. Nämä neuleohjeet on äitini hänelle antanut, kun oma äitinsä ei niitä enää tarvinut. Nämä  olivat juuri NE neuleohjeet, joita olin kaipaillut! Mummu oli ohjeet kokonaan unohtanut ja nyt kun ne löysi, heti ajatellut antaa ne minulle, kun seuraavan kerran nähtäisiin. No nyt nähtiin ja kaikki tämä samalla viikolla. Voi mitä sattumaa. Ihanaa!

Nyt minulla on siis aarteina kirjat: Eeva Haavisto, Sata kansanomaista kuviokudin mallia ja Mary Olki, Lisää kintaita ja muita neuleita. Sekä joitain irrallisia ohjeita. Kirjat ovat hyvin kätettyjä, kunnolla ovat palvelleet käyttäjiään, kun sivut irtoilevat ja ovat hiirenkorvilla. Kaikkein parasta on kuitenkin lampinmummun kirjoittamat kommentit ja ohjeet sivujen reunoilla <3

Tuo Sata kansanomaista kuviokudin mallia- kirja on ollut minulla lainassa kirjastosta. Sieltäkin se löytyy vain varaston puolelta, mutta onneksi sitä on saanut sieltä lainata. Nyt ei tarvitse enää lainailla, kun on oma, vaikkakin hyvin hauras versio.

1. Malli 95. Kotka. Värit musta ja valkoinen. Kuviot kudottava vastakkaisesti eri käsiin.
Minulla lankana vaaleanpunainen ja harmaa Nalle, puikkoina 3.0mm bambut.
Mallia olen muokannut n. 10 vuotiaan lapsen käteen sopivaksi.

2. Malli 73. Jalasjärvi. Pohja musta, kuviot valkoiset.
Minulla lankana on tummanharmaa Maija ja vaaleanharmaa pikkusisko. Puikkoina 3.0mm ruusupuupuikot.
Jouduin jättämään yhden kuvion pois pituudesta.

3. Malli 89. Rovaniemi. Pohja valkoinen, kuviot mustat.
Minulla lankana on punainen ja tummanharmaa Maija. Puikkoina 3.0mm ruusupuupuikot.
Tätäkin mallia muuttelin lyhyemmäksi, että on sopiva n.10 vuotiaalle pojalleni. Hän itse valitsi kirjasta mallin ja siihen haluamansa värit.

4. Malli 23. Kotka. Pohja musta, kuviot valkoiset.
Lankana minulla oli 100% villalangat Merino Blend Prints ja Merino Blend 4 ply. Molemmat Superwash Woolia.
Puikkoina 3.0mm ruusupuupuikot.
Mallia kavensin ja lyhensin yhdellä kuviolla lapsen käteen sopivaksi. Kirjava lanka ei ollut kyllä paras valinta kuviota ajatellen.

Yhden lapasmallin muistan erityisesti lampinmummun kutomana. Tähän malliin löytyi irto-ohjeiden joukosta kuva, mutta ohje oli harmillisesti hukkunut jonnekkin. Kuva oli Pirkka- lehdestä 9/83. Ajattelin koittaa onneani ja laitoin lehdelle sähköpostia, jossa kyselin ohjeen perään. Voitteko uskoa, sain ohjeen sähköpostissa! Itseasiassa sain koko lehdessä olleet neuleohjeet. Nyt pääsen neulomaan nimeenomaan NIITÄ mummun lapasia <3 Mallin nimi on Norjalainen tähtikinnas.

Eteisen kaappi

Alusta asti matkassa postausta tehdessä huomasin, etten ole esitellyt meidän eteistä, joten...
Meille sisään tullessa tullaan ensin tuulikaappiin ja siitä isompaan eteiseen, tai kai sitä voisi sanoa aulaksi. Tämä tila on yhtenäistä olohuoneen ja keittiön kanssa. Vanhoissa pohjalaistaloissa tätä koko tilaa kai sanottaisiin tuvaksi. 

Tämä aula on aika vaikeasti sisustettava alue. Huonekalut tänne löytyivät kyllä helposti. Kun muutin tänne, minulla oleva kaappi ja puusohva sijoittuivat tänne kuin itsestään. Molemmat olivat kooltaan juuri sopivia, omille sienilleen. Eipä tilaan mitään muuta sitten mahdukkaan. Kaapin päälle pari vanhoista ikkunoista tehtyä peiliä, kukkamaljakko ja lamppu. Kaapin päällä on myös Iittalan aalto tuikkukippo, jossa säilytän avaimiani. Kun tulen kotiin laitan avaimet suoraan kippoon, muuten ne olisivat aina hukassa!

Puusohvan päällä seinällä on kaksi kohdevalaisinta, joista en kovasti välitä. Ne voisi vaihtaa joihinkin kauniimpiin... Niiden alle seinälle olen miettinyt mm. taulukokoelmaa, olisi kohdevalotkin valmiina. Tiedä sitten. Seinät voisi myös maalata, jolloin valkoiset huonekalut tulisivat paremmin esille. Ei olla saatu päätettyä mitä tehtäisiin, joten ei ole vielä tehty mitään.

Puusohvan esittelinkin jo aiemmin, Alusta asti mukana -postauksessa. 

Kaapin olen ostanut Huutonetin kautta. Hintaa kaapille tuli vaivaiset 40€. Kun kauppoja tehtiin, niin ostin samalla vanhan arkun ankaran tinkimisen jälkeen yhteishintaan 60€! Pääsi myyjä vähemmällä tyhöllä, kun ei tarvinut arkkua laittaa mihinkään myyntiin. Arkkua näkyy hieman tuolla pimeässä tuulikaapissa ja sinne sujautan kaiken kierrätyspaperin. On muuten kätevä säilytyspaikka niille.

Kaappi oli peräisin jostain kuolinpesästä ja oli ollut kylmässä tilassa vuosia ja myyjälläkin se oli vanhassa ulkorakennuksessa. Siitä sei laatikot auenneet ollenkaan ja lukosta oli avain hukassa. Kaksi viikkoa kaappia lämmittelin ihan sisätiloissa ja niin oli laatikoiden turvotus tiessään ja aukesivat kivuttomasti. Kellastunut koivusta valmistettu kaappi vaati vain hionnan ja maalauksen, niin kaappi oli kuin uusi.

Hauska tieto oli, kun kaapin takaa löytyi siihen kiinni liimattu toimituslappu jossa luki Valmet /Paimio/ Visuri, Arkistokaappi  :) 

Kaappi painaa ainakin 100kg ja sitä liikuttelemaan vaaditaan kaksi riskiä tyyppiä ja kolmas kantamaan laatikoita, on se niin raskas!

Kaappi on oikea tilaihme. Sen kolmelle hyllylle ja seitsemään laatikkoon mahtuu mieletön määrä mappeja, lehtikoteloita ja sekalaista sälää. Se on kerrassaan ihana! Jokaisessa kodissa pitäisi olla tällainen toimistokaappi.

Pyhäinpäivän kasvihetki

Kasvihuone piti vihkiä käyttöönsä, joten tehtiin sinne eväsretki pyhäinpäivä iltapäivällä. Teetä, kavhia, leipiä ja tuoreita muffinsseja. Kynttilöitä palamassa ja katossa koristevalot. Ilta alkoi kahvitellessa sopivasti hämärtyä. Kuumat juomat höyrysivät lämmittäen käsiä.

Kannoin huoneeseen puutarhakalusteet, vilttejä, tyynyhä ja lampaantaljat. Kranssi ja kynttilälyhtyjä pöydälle. Pihatuvasta toin talvetettavat kasvit visiitille kasvihuoneen puolelle. Olivat päättäneet alkaa kukkimaan uudelleen. Kattoon laitettiin koristevalot. Ostin ne jo kesällä valmiiksi. Silloin ei tullut kurkattua pakettiin ja nyt yllätyin, kun lamput olivatkin siniset! Takapihan pidemmissä valoissahan ne olivat kirkkaat. No niiden valojen ansiosta, illan sininen hetki kesti pidempään.

Pyhäinpäivä merkitsee minulle ennenkaikkea rauhoittumista ja pois menneiden rakkaiden muistamista. Kun luonto käy syksyllä lepoon kasvukauden jälkeen, niin pitäisi meidänkin koittaa hetkeksi rauhoittua ja kerätä voimia tulevalle. Poismenneitä läheisiämme, emme ole kokonaan menettäneet, vaan he ovat aina mukana sydämmissämme ja antavat meille voimaa, kun vain osaamme ottaa sen vastaan. Pyhäinpäivänä  meilllä on tähän tilaisuus. Miksi emme käyttäisi sitä hyväksemme?

Samalla kun kahvittelimme ja nautimme yhdessäolosta ja kättemme työstä, oli mukava seurata illan hämärtymistä ja kynttilöiden liekkiä. Miettiä ja muistella kaikkia rakkaitamme, joita meillä on ja on ollut.

Eilen vierailtiin mummuni luona. Kävi ilmi hauska yhteensattuma viikon varrelta ja sain viestiä edesmenneiltä rakkailtani. Käsityöt, puutarhanhoito ja kasvit, leivonta ja ruuan laitto, omin käsin tekeminen ja musiikki. Siinä aiheita eiliseltä ja tältä päivältä, jotka yhdistävät minua ja rakkaitani. Hauskasta sattumuksesta kerron toisella kertaa, sain nimittäin haltuuni oikean aarteen <3

Banaani- suklaa muffinssit

Pyhäinpäivän kahvihetkellä tarjoilin Banaani-suklaa muffinsseja. Tässäpä niiden ohje.

60g margariinia tai voita

1dl sokeria

1dl fariinisokeria

2 kananmunaa
1dl maitoa

1 1/2dl kaurahiutaleita

2 1/2dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

1tl vanilijasokeria

1tl jauhettua inkivääriä

2 banaania

suklaata

Vatkaa rasva, sokeri ja fariinisokeri.

Lisää munat yksitellen vatkaten, sen jälkeen maito.

 Sekoita kuivat aineet keskenään ja kääntele seokseen. 

Survo banaani ja rouhi suklaa. Kääntele ne taikinaan. 

Paista uunissa keskitasolla 225 asteessa noin 20 minuuttia. 

Minulla tästä taikinasta tuli 15kpl muffinsseja, kuten ohjeessa oli. 

Olisi ollut ehkä parempi tehdä pari vähemmän, niin olisi tullut täydempiä vuokia, 

kun eivät kohonneetkaan kovin paljon.

Tähän ohjeeseen käy taas ne ylikypsät banaanit hyvin.

Kasvihuoneen lattia

Koska nyt on jo marraskuu, on meillä perinteisesti aika alkaa tehdä puutarhahommia :)

Tänä vuonna viimeisten puutarhatöiden listalla, näytti olevan kasvihuoneen lattian asentaminen. 

Kun tähän vuodenaikaan tekee ulkohommia, ei tule ainakaan turhan kuuma, kuten kesähelteellä saattaisi tulla.

Perjantaina meillä oli miehen kanssa yhteinen vapaapäivä ja päästiin hommiin poikien ollessa koulussa. Nopsasti tuli lattia tehtyä. Mies kantoi kiviä ja minä ladoin samaa tahtia. Hyvin sattuivat nuo betonikivet tuonne sopimaan. Paria ladontaa kokeiltiin, kunnes löytyi sopiva, jolla tuli juuri sopiva leveys riville, eli sopi jämptisti seinästä seinään. Huoneen ja laattojen pituuskin täsmäsi hyvin, viimeiselle riville tuli vain hieman väljyyttä. Kun ladonta oli valmis, huomattiin että keskellä lattiaa on VIRHE! No onneksi sen sai korjattua melko helposti. HUH! Vielä pitäisi saumaushiekka lakaista kivien koloon ja valmista olisi. Kyllä olen tyytyväinen lopputulokseen!

Tänne on nyt hyvä kantaa talveksi kaikki puutarhakalusteet ja tarvikkeet säilöön. Mutta ennen sitä voisi nauttia lopputuloksesta ja laittaa pöydän, pari tuolia, kynttilöitä, lampaantaljoja... ja maistella täällä viikonlopun aikana hieman glögiä.

Kymmenen kuvaa kesään: Lokakuu

Eilen loppui lokakuu ja kymmenen kuvaa kesään haaste jatkuu. 

Tällä kertaa laitan lokakuulta kolme kuvaa. Viimeisin kuva on varsinainen haaste kuva, sillä se on eilen otettu.
Kolme kuvaa siksi, että ne kuvaavat hienosti koko kuukauden sään kerralla: häikäisevää auringon paistetta, pientä pakkasta,
ensilumi ja vähän sadetta... Niistä oli lokakuu tehty.