Juhannusta kaikille!

Juhannusaatto meni nopsaan, mutta mukavissa tunnelmissa. Ollaan molemmat töissä koko juhannuksen aika. Nyt aattona piti olla molemmilla itavuoro ja kotona kolme esiteiniä... ei kovin hyvä yhtälö. Onneksi sain järjestettyä itselleni vapaapäivän, palkattoman, mutta kuitenkin. Palkattomuutta onneksi korvaa hyvin se, että eilen olin 16 tunnin päivän töissä ja huomenna olisi toinen samanmoinen rupeama tiedossa. Viime metreillä mieskin sai vaihdettua itselleen illan yövuoroksi ja päästiin viettämään juhannusaattoa koko perheen voimin muutamaksi tuniksi. Samullla oli eilen yö ja tänään siis suuntasi myös yövuoroon. Tuossa, kun se lähti töihin, niin naureskeltiin, että nähdään sitten ylihuomenna iltapäivällä :D Eipä pääse kyllästymään toisen naamaan.

Näkymä saunanikkunasta joelle

Keskittynyttä saunan lämmitystä <3

Kun Samuli havahtui suurinpiirtein hereille yövuoron jälkeisestä koomasta, suunnattiin Veteliin isän "mökille" saunomaan ja syömään. Juhannusta tuli juhlimaan meidän lisäksi isä ja äitipuoli, hänen kaksi sisartaan miestensä kanssa, äiti ja siskontyttö. Meidän reissu oli tosi pikainen ja harmitti vietävästi lähteä kotiin! Lämmitettiin sauna, saunottiin, syötiin, lähdettiin kotiin  ja jätettiin muut viettämään juhannusiltaa... mutta minkäs teet. Ihanaa kuitenkin oli, että päästiin kaikki yhdessä paikan päälle.

Hieman oli aluksi viileää, mutta hyvin se sauna siitä lämpoesi. Mahtavat löylyt saatiin!

Saunoa olisi voinut vaikka kuinka kauan, niin ihanat löylyt vanhassa puulämmitteisessä rantasaunassa tulee. 

Alkuun hieman savutti, kun edellisen kerran sauna oli lämmitetty viime syksynä, mutta hyvin se siitä alkoi lämpiämään. Talviturkinkin sain heitettyä jokeen, vaikka tosi kylmää vesi olikin. Muutkin uskaltautui kastautumaan.

Kokkolan Grand hotellin vanhat lautaset juhannuskattauksessa, isän, vanhoista lattialankuista, valmistamalla pöydällä.

Menuu sisälsi erilaisia alkupaloja, saaristolaisleipää, viittä erilaista salaattia, silliä, savulohta, possun sisäfilettä ja uusiaperunoita. Jälkiruuaksi oli luksuskakkua, juustokakkua, sitruunaleivokssia, leipäjuustoa & lakkahilloa, pullaa ja lusikkaleipiä. kellekkään ei varmaankaan jäänyt nälkä!

Ruuan valmistamisen kanssa meinasi tulla ongelmia, sillä keittiön uuni sanoi sopimuksensa irti ja lihat jouduttiin käydä paistamassa isällä kotona, mutta onneksi asuvat lähellä. Kaikki juhlijat toivat jotain ruokia mukanaan ja kattaus oli suurenmoinen. Täytyy kyllä sanoa, että hyvää oli! Harmi kun unohdin ottaa kuvan jälkiruokapöydästä. Oli kyllä näkemiseen arvoinen kattaus. Ruuan jälkeen me sitten jouduttiinkin lähtemään melko kiireellä. Samuli heitti meidät kotiin ja lähti samantien töihin. Mä lähden nyt nukkumaan, jotta jaksan pitkän päivän huomenna töissä. 

Hyvää juhannusta kaikille!

Ruoka oli kyllä todella hyvää <3

Pelastettu pitsiliina

Toisen romu on kyllä tosiaan toisen aarre. Se mitä kukakin aarteenaan pitää, on kyllä hyvin yksilöllistä. Ostin osta- ja myypalstalta tällaisen ison virkatun pitsiliinan. Myyjä oli pariin otteeseen hintaakin liinalta jo tiputtanut, kun se sattui silmiini. Hintaa oli enää pari kymppiä ja eihän sitä sitten voinut jättää ostamatta, eihän sillä hintaa olisi saanut edes liinaan lankoja ostettua.

Liinan virkanneen ihmisen työnjälki on kyllä todella taidokasta ja tasaista. Ei voi kuin ihailla.

Liina oli ehjä ja hyväkuntoinen, paitsi haisi järkyttävän pahalle. Hajusta tuli mieleen, että olisi ollut terassilla tupakkapöydällä tai jotain vastaavaa. Pari ruostetahraa sitä myös löytyi, ne eivät käsinpesussa ainakaan lähteneet pois, onneksi eivät näy päälipuolelle. 

Liina on nyt siis pesty ja kuivattu, mutta vielä pitäisi pingoittaa tai kevyesti höyryttää se mittoihinsa takaisin.

Liinan on valmistanut joskus aikoja sitten myyjän täti, hänelle lahjaksi. Liina ei kuitenkaan kuulemma ollut hänen tyylisensä ja myi sen siksi pois. Tämä oli siis selvästikkin myyjälleen romu, mutta minulle se on kyllä aarre! Todella kaunista käsityötä ja huolella tehty. Ihan hetkessä tämä halkaisijaltaan 130 senttinen, ohuesta langasta virkattu liina, ei ole valmistunut, en tiedä saisinko itse tällaista tehtyä.

Suunnittelin, että liinan voisi laittaa häissä meidän pöydälle. Pitkille pöydille tulee ne pitsikuviolliset, painetut pellavaliinat, 

niin melko samaa teemaahan tämäkin olisi. Huomenna ollaan menossa saunomaan juhannuksen kunniaksi meidän hääpaikalle 

ja pitänee ottaa tämäkin mukaan, jotta saan mallattua mille se pöydällä näyttäisi.

Pingoituksen tai kevyen höyrytyksen ja venytyksen liiiina vielä pesun jäljiltä tarvitsee. Hieman menee ryppyyn suorana ollessaan,
mutta yllättävän suora se silti on, Taidokkaasti valmistettu, kun ei tuon enempää reunat aaltoile.

Liinassa olevia ruostetahroja. Onneksi näkyvät vain toiselta puolelta liinaa.

Viimeinkin mekko on valmis!

Sunnuntaina saapui osa miehen lapsista meille. Oli oikein ihana, kun tulivat, edellisestä kerrasta on niin kauan. Eilen ja tänään mulla on ollut vapaapäivä ja heti pitikin sitten päästä ompelemaan tytön mekko loppuun. Aiemmin ei ole voinut, kun ei ole saanut sovitettua. Peiniä muutoksia mekkoon sitten tulikin. Nyt se on valmis ja myös varsinainen juhlamekko häitä varten on aloitettu.

Kuten neidin ilmeestäkin näkee, tykkäsi hän mekostaan valtavasti! Ainut mitä moitti, oli että tyllihame kutittaa. Asia korjattiin sillä, että tein sen alle vielä erillisen alushameen. Vielä pitää käydä lyhennyttämässä vyö oikean mittaiseksi, niin johan kelpaa juhlia  <3

Tytölle huone

Meillä alkaa olemaan se aika kesästä lähellä, kun perheen koko tuplaantuu :) Miehen lapset tulevat meille lomailemaan. Osa saapuu huomenna sunnuntaina ja viimeinenkin sitten juhannus sunnuntaina. Päätin, että tänä kesänä meillä ei eletä matkalaukkuelämää, vaan tenavien tavarat pitää saada mahtumaan kaappeihin. Yleensä niiden vaatteet ovat olleet vain matkalaukuissa ja ne laukut sitten eteisen puusohvalla. Noup, ei enää! Kaappeja onkin tullut nyt siivoiltua ja viskottua roinaa roskiin ja kierrätykseen.

Meidän perheeseen kuuluu neljä lasta, joista yksi on tyttö. Täällä ollessaan tyttö on asustellut meidän pikkumakkarissa ja pojat toisessa isommassa makkarissa, Pikkuhuone on toiminut lähinnä tietokonehuoneena silloin, kun muut lapset, eivät ole olleet meillä. Kevään ajan huone on toiminut lähinnä minun ompeluideni ja ostettujen hääkamojen varastotilana. Nyt kun lapset tulevat huomenna, oli huone pakko siivota asumiskelvolliseen kuntoon. Huoneessa ollut pöytäkone hajosi keväällä, niin päätettiin tehdä huoneesta meidän prinsessalle, kerrankin kelvollinen asuinsija :) Asumukset kun ei aina ole olleet kovin tyttömäisä.

Ylimääräiset kamat ulos huoneesta, pientä uudelleen järjestelyä huonekalujen kanssa, lukulamppu, tauluja, tekstiilien kierrätystä paikasta toiseen ja mekko sovitusnuken päälle. Vaatekaapissa on tilaa vaatteille ja yllätyksenä sieltä löytyy myös uusia vaatteita. 

Kyllä täällä nyt kelpaa kesälomaa viettää <3

Kukkia!

Mitähän tähän taas voisi sanoa.. hullu kukkien hamstraaja?

No joo. Kun pihalle pitäisi saada tehtyä ISO kukkapenkki tänä kesänä, niin pakkohan se on kukkia alkaa siihen keräillä, kun tarjolla on puoli ilmaiseksi. Facebookin ostetaan/vaihdetaan/annetaan- palstalta bongasin ilmoituksen, että tulkaa kaivamaan kukkapenkkini pois. 

No pakkohan se oli mennä auttamaan. Muutama muukin oli jo käynyt lapiom kanssa hommissa ja yksi oli tulossa vielä jälkeeni. 

Jätin hänellekkin jotain, vaikka kukkapenkin omistaja kyllä sanoi, ettei ole luvannut kenellekkään mitään varata, vaan viedä saa siinä järjestyksessä kun paikalle ennättää.  Auton kyytiin pääsi kaksi isoa muovilaatikollista ja kolme kestokauppakassillista kukkia ja kahvipaketti vaihtoi omistajaa.

Samalla reissulla kävin toisessakin paikassa, jossa oli tarjolla kotkansiipisaniaisia. Rouvalla oli tosi muhkea saniaispenkki, joka meinasi hieman rönsyillä omille teilleen. Hän kaivoi minulle kaksi laatikollista saniaisia mukaan ja rouva sai uutta kasvia paketillisen, vaikka kovasti koittikin vastustella ottamasta pakettia. Tässä vaiheessa vaati pientä järjestelyä autossa, että sai kaikki mahtumaan kyytiin.

Kotimatkalla poikkesin vielä yhden puutarhan kautta, kun niitä kesäkukkiakin pitäisi alkaa istuttamaan pikkuhiljaa. Meilä on tähän asti ollut vain parvekelaatikoissa orvokeita, eikä mitään muuta. Häitä varten pitäisi myös saada laitettua istutuksia kasvamaan.
Meillä tulee pöytiin kukkaset omasta penkistä ja muuten hääpaikkaa koristellaan sitten kesäkukkaistutuksilla. Minä en halunnut varsinaisia kukka-asetelmia hääpaikan koristeiksi. ne kestävät vain niin vähän aikaa, vaikka ovatkin tosi ihania. Kesäkukkia rakastan ja kun niillä on nyt tarjolla, haluan nauttia niistä koko kesän ja koristaa myös hääpaikkaamme, kun kerta ovat helppoja siirreltäviä ruukkuistutuksissa. Kuten kuvista näkee, oli auto melkoisen täyteen tukittuna kukkasista <3

Perennat pääsi aluksi piharakennuksen päähän odottelemaan putsaamista rikoista. 

Kaupanpäällisinä, kun näytti tulevan, ainakin nokkosia ja juolasta.

Kesäkukat säilöin uudelle työpöydälle jo aiemmin Hong Kongista ostamieni kukkasten seuraksi. 

Vettä muovikasseihin ja sitten vain odotetaan, että pääsee istutushommiin! 

Tuoksupielukset pääsivät minikasvihuonetta koristamaan ja odottamaan istutusta.

Kaapelikela

Olen halunnut tällaista pientä kaapelikelaa jo kauan, mutta en ole löytänyt sopivaa.
Nyt sitten tämä tulla tupsahti eteeni juuri sopivasti ja vielä ihan ilmaiseksi.
Isä saattaisi kysyä, että onko posket kipeänä, kun niin hymyilyttää?

Kaapelikelan meinasin asettaa tähän padan paikalle ja keriä sen ympärille puutarhaletkun säilytykseen. Nyt vain pitäisi pata siirtää johonkin toiseen kohteeseen. Sen lopullinen käyttökohde ei vielä ole selvillä, mutta eiköhän se myös joskus valkene. Padan olen ostanut rivi-ilmoituksista jo muutama vuosi sitten odottamaan kohtaloaan. Mies ei aina hirveän innokas ole näistä mun tuomisistani, mutta onhan se ostettava, jos kohdalle osuu... vaikka sitten odottelemaan toviksi aikaa. Kyllä näille kaikille keräilemilleni aarteille käyttökohteet aikanaan, puutarhan valmistumisen myötä, löytyy. Kissat käyttää pataa juomakuppinaan. Luulevatkohan ne olevansa isompia kuin ovat?

Työtila on valmis!

Yksi unelma on toteutunut, sillä kasvihuoneen yhteydessä oleva työskentelytila on viimeinkin valmis. Tai no ei se ihan valmis vielä kaikilta osin ole, mutta pöytä on, kaappi on seinällä (vaatii vielä maalausta), vesi tulee hanasta ja lähtee viemäristä. 

Täytyy oikein kehua, että on mulla vaan ihana mies, kun tämmöisen teki <3

Valmistumista hieman hidasti, kun tiskipöytään kuulunut hana ei toiminutkaan... onneksi isältä löytyi käytetty tilalle. 

Ainut harmillinen juttu oli, että vanhassa hanassa oli pesukoneliitäntä, johon olisi kätevästi saanut letkun kiinni 

ja tässä uudessa sitä ei ollut. Pitänee laittaa letkulle liitin hanan suuhun.

Nyt vain pitää tuo kasvihuoneen puoli saada järjestettyä. Suurin osa kamoista on tulossa tuohon pöydän alle hyllyille. 

Pari otosta tuossa on myös pöydän rakennusvaiheesta. Millään ei olisi malttanut odottaa valmistumista. Odotus kyllä palkittiin!

Puutarhatöitä, viimeinkin!

Koko kevät meni hieman ohi puutarhatöiden osalta. Onneksi nyt ollaan päästy hieman korjaamaan tilannetta! 

Hommat aloitettiin sitä, mikä jäi syksyllä viimeiseksi kesken... eli nurmen ja kuorikatteen väliin asennettiin reunanauhaa 

erottameen ne toisistaan ja estämään nurmikon leviäminen kuorikatteen puolelle.

Tylsää työtä, kun mitään näkyvää ei oikeastaan tule tulokseksi, tai no ehkä hieman siistiytynyt nurmikon raja sentään. Sitä rumaa muovista, vihreää reunanauhaa tuonne rajaukseen kaivettiin. Laitettiin se niin syvään, ettei sitä näy tai jää ruohonleikkuriin. Joskus olisi vielä tarkoitus kaivaa nurmen puolelle laattarivi kaunistamaan noita rajauksia. Ne vitsin laatat vain on NIIN kalliita! Tavoitteena olisi tänä kesänä saada ainakin talon ympärys laatoitettua. Joskos sitten ensi kesänä saisi laattoja näihin rajauksiinkin.

Kanttausraudan ja lapion avulla hommasta selviydyttiin. Mies lähinnä kaivoi ja minä kanttasin, mun selkä kun ei oikein tuosta kaivuutyöstä edelleenkään välitä. On se vaan ihanaa kun toinen auttaa tällaisissa hommissa, vaikkei niistä niin kovin perustakkaan <3 

Työmiehen irvistys kertoo että: "Älä kuvaa, vaan tule töihin sieltä!" ja "Eikö tämä koskaan lopu?"

Sain ystävältäni muutaman humalan-taimen ja istutin ne tähän etupihan terassin päähän. Tähän päähän tulee jossain välissä vielä rimoitukset, mutta tämän kesän saavat humalat kasvaa naruja pitkin. Istutin humalat tarkoituksella noihin pahvikiekkoihin ja aika korkealle, kun tähän olisi niitä keiveyksiä tarkoitus laittaa ja ne tulevat tuolle korkeudelle. Ei tarvi sitten siinä vaiheessa alkaa istutuksia korjailemaan. Otan pahvikiekot sitten syksyllä pois, kun kasvukausi päättyy ja laitan ympyrään reunuskivet paikoilleen. 

Humalan juurelle laitoin metsämansikkaa kasvamaan. En tiedä jääkö se siihen, aika näyttää.

Talon päähän on alkanut taas ihan varkain kerääntymään minitaimiston alkua. Viimekesänähän täällä oli istutusta odottavia taimia ja pittokkaita aika tavalla. Tälle keväälle olen jo viidestä paikasta saanut tai vaihtanut kahvipakettiin kasveja. Ystävältäni sain sitä humalaa, miehen työkaverilta mehitähtiä ja veljeni vaimolta röyhytataria (ei ole kuvassa). Kassillisen kevätesikoita vaihdoin kahvipakettiin rivi-ilmoitus palstalta, kuten myös laatikollisen jakotaimia pojan koulukaverin äidiltä. Häneltä sain kolmenlaista päivänliljaa, iiristä, punaista maksaruohoa ja vuorenkilpeä. Istutushommia olisi siis tiedossa. Ihanaa!

Kesän toiveissa olisi saada myös tuo etupihan rinne jonkinlaiseen kondikseen. Sinne niitä kasveja sitten uppoaakin paljon. Joten jos olet jakamassa kasveja pihallasi, niin mielelläni ottaisin niitä vastaan lahjoituksena tai pientä korvausta vastaan :)

Taidetta

Äitipuoleni Liisan sisar, on taiteilija Raija Nykyri. Liisa kysyi keväällä haluaisimmeko häälahjaksi taulun ja kehoitti tutustumaan Kälviän kirjastossa olleeseen Raijan näyttelyyn. Käytiin se pariinkin kertaan katsomassa, mutta sieltä ei kuitenkaan sopivaa taulua meille löytynyt. Tässä kerran sitten kävimme Raijan kotona katsomassa valtavsti lisää teoksia. Aika mahtava tuollainen yksityinen taidenäyttely! Ja sieltähän se meidän taulu löytyi. Nyt taulu on kehystettävänä ja saadaan nähdä se valmiina sitten häissä <3

Vierailulta tarttui mukaan sitten muutama muukin työ...

 Ihastuin kolmeen grafiikkatyöhon ja pakkohan ne oli sitten meille kotiuttaa.

"Aipril" 1/1,  Teeriharjussa 2/2 (kv), Kohtaamisia 2/20.

Kaupan päälle saatiin vielä kortti: Onnea etsimässä 1/1

Samulin kammityttö pääsi tänä keväänä ylioppilaaks ja hänelle hankittiin Raijan akvarellitaulu "Kääntöpiiri".
Mielestäni kaunis ja herkkä taulu sopi hienosti nuorelle naiselle <3