Titanium

Heti ensimmäisen neulotun kolmiohuivini kun sain puikoilta, aloitin seuraavan. Tämän huivin tein itselleni. Lankakaupasta valitsin tämän huivisssa käyttämäni langan korvaukseksi niistä pilalle menneistä lapasista. Sain korvattavalla summalla (5 kerää Maijaa) justiinsa kaksi kerää tätä lankaa. Väri on minulle aika erikoinen, hento vaaleanpunainen. Mutta pitäähän sitä joskus kokeilla uusia asioita, vai mitä :)

Lanka on Schachenmayr SMC Fine Wool Premium. Eli reumalanka. 

Lanka on 100% villaa ja se on tosi riittoisaa, siinä on nimittäin 50g/310m, puikkosuositus onkin 2-2,5.

Neuloin huivin 4mm paksuisilla ja 1m pituisilla pyöröpuikoilla. Puikot olisi voineet olla vieläkin vähän  isommat, olisi tullut huivista hieman isompi. Teinkin sitten reunapitsiä kaksinkertaisesti, jotta sain huivista sopivan kokoisen. Ohje on Ullasta, malli Titanium, klik.
Huivin koko on n.  180 x 60 cm ja lankaa siihen kului 66g.

Huivista tuli lopulta juuri sellainen, kuin halusinkin. Matala ja pitkähkö, juuri hartioille sopiva. Reumalanka lämmittää mukavasti kesäiltoina topin tai mekon päällä hartioita ja talvella tästä saa ihanan pehmoisen ja kutiamattoman kaulahuivin.

Kävin käsityöliike Katariinassa eilen. Kehuivat huivia kovasti ja halusivat ottaa siitä kuvankin. Kuva löytyy heideän facesivultaan, klik.

Simplicitas

Tähän ensimmäiseen neulottuun kolmiohuiviini koitin valita suht yksinkertaisen mallin, jottei innostus lopahtaisi heti alkuunsa. Tämä Simplicitas oli mukavan näyttävän näköinen, mutta kuvio helppo. Huiviosassa neulottiin aina 11 kierrosta sileää ja krs 12 oli reikäneulerivi. Huivin reunukseskin oli helppo, oikealla yhden rivin kuvio  ja nurjalla sileää. Tässä huivissa on kahdentoista kierroksen mallikerta tehty 12 kertaa ja reunuksen kahden rivin mallikerta 8 kertaa. Huiville tuli kokoa n. 175x 75cm ja painoa 124g.

Lankana on Regia Allround color (75% Villaa 25% Polyamidia, 100g/ 420m)

Puikkosuositus langalle oli 2-3. Tähän huiviin käytin 4mm paksuisia ja 1m pituisia pyöröpuikkoja.

Malli on Ullasta ja nimeltään Simplicitas, klik.

Huivin viimeistely on venynyt, kun en ole saanut aikaiseksi pingoittaa huivia. Osaksi syynä oli, kun en keksinyt missä sen teksin. Sitten mä vast hokasin, että pihahuoneessahan vapapatjojen päällä on loistava paikka. Tyhmä minä, kun en aiemmin tullut ajatelleeksi tätä.

Arkikuva 5/5

Eilen oli arki haasteen viimeinen päivä. Tässäpä siis sunnuntai päiväni kuvin ja sanoin.

Sairasloma oli loppu, joten piti raahautua aamuvuoroon töihin. Ihan hyvin meni kun malttoi olla vain puhumatta. Ääni lähtee ja yskittää jos puhuu. Mehut meni kyllä työpäivän aikana ja joutui ottamaan päikkärit, kun kotiin pääsi. Harvinaista.

Pingoitin itselleni tekemän huivin kuivamaan ja haravoin hieman pihamaata. Pitikin haravoida ilman hanskoja, sain rakkoja käsiin. Oletteko koittaneet haravoida molemmin puolisesti? Aika haastavaa opetella, kun haluaisi tehdä vain toisin päin. Mutta mun selkä vaatii moleemin päin työskentelyä, joten pakko opetella (rakotkin sain tasapuolisesti molempiin käsiin).

Illalla joutui tekemään vielä pikareissun kauppaan, kun kaikki leivänpäälliset oli loppu levitteestä alkaen. Iltapalaa nauttiessa katselin sitten vielä yhden elokuvan, viimeisen Taru sormusten herrasta- elokuvan viimeisen levyn. Nyt tämäkin aukko sivistyksessä on täytetty.

Arkikuva 4/5

Arkikuva haasteen neljäs päivä oli eilen. Olo alkoi olla jo pikkaissen parempi ja sain jotain jo aikaiseksikin. eniten asiaa auttoi, kun sai viimein nukuttua kunnolla ja nukuinkin kymmeneen saakka. Hyvä niin, sillä tänä aamuna piti raahautua töihin.

Perjantain ilmoittelu pyöristä tuotti tulosta, sillä heti aamupäivästä sain myytyä kolmesta tarjolla olleesta kaksi. Päivällä kävin hakemassa avopilta tomaatintaimia. Mulla oli oma astia mukana, ajatuksena ottaa niitä kuusi... No kuinkas kävikään, hän laittoi mukaani koko kasvatus astiallisen, eli huimat 24 tainta. Jos nämä selviytyy mun hoivista isommiksi, niin tarjolla olisi muutama kappale muillekkin. Samalla reissulla kävin shoppailemassa Terrasta orvokeita & pinkin kastelukannun. 

Kotiin päästyäni istutin ne tomatit uudelleen, vähän väljemmästi. Viimekesän orvokeilta talteenotettuja purkkeja mahtui juuri sopivasti 4kpl tyhjiin irtokarkkilaatikoihin. Loistavaa! Multiin pääsi myös timjamia keittiönpöydältä, kun riutuivat siinä ja pelargonin pistokas, sekä yhdestä vanhasta purkista pilkistäneet maahumalan taimet. Toivottavasti niistä tulee nätti asetelma ämpärissä. Kahteen valkoiseen metalliämpäriin istutin myös yksivuotisia kesäkukkia. Ruukkupuutarha olisi siis aluillaan :) Avopin astiaan ripottelin vielä auringonkukansiemeniä ja laitoin sen minikasvihuoneeseen. Katsotaan mitä näistä kaikista oikein tulee, vai tuleeko mitään. Hän saa astian takaisin uusien taimien kera, kunhan mun kesäkurpitsat itää (jospa siihen mennessä saisin myös auringonkukat koulittua).

Kaiken tämän toihuamisen jälkeen oli kunto ihan lopussa, vaikka ajallisesti en kovin kauaa pystyssä viettänytkään. Mies ja poika hoitivat ruokapuolen ja illan vietin sohvalla. Katsoin vain kaksi elokuvaa. Sairaspäivien elokuva saldo taitaa olla 12. 

No tulipa pysyttyä paikoillaan ja katseltua elokuvia koko alkuvuoden edestä.

Minikasvihuoneen ostin viime syksynä sisustusliikkeen alennusmyynneistä. Taisi olla -70% ja maksoin muistaakseni 12€. Koko kesän sitä olin katsellut, mutten raskinut ostaa. Ei ollut sitten kukaan muukaan raskinut ja mää sain lopulta tuoda tän ihanuuden kotiin.

Kirja-aarteita

Veljeni asuu meidän lapsuuden kodissa perheineen. Hänen vaimonsa oli raivannut kirjahyllyä ja toi minulle käydessään muutaman opuksen. Kirjat ovat äitini ja yksi äidin äidin peruja. En edes muistanut tällaisia olevan olemassa :)

Kauneimmat käsityöt, Mary Olki 1976. Neljäs painos 1988

Kankaankudonnan oppikirja, Anna Henrikson 1945. Viides painos 1947

Upeimmat Neuleet, Kaffe Fasset 1985. Suomennettu painos 1995

Lisäksi kudontakirjan välissä oli käsinpiirrettyjä/- kirjoitettuja malleja ja ohjeita niisimiseen ja polkemiseen. Osaa näistä malleista voisi käyttää myös neulomiseen. Kudontakirja ohjeineen oli mummoni vanha ja sieltä löytyi myös äitini tekemiä lisäyksiä.

Upeimmat neuleet- kirja sai välillä aikaan kyllä hyvät naurunpyrskähdykset. Ei ehkä ihan tämän hetken muodikkainta neulemallistoa... Oli seillä toki jotain käyttökelpoisia kuvioitakin joukossa. 

Mary Oljen kirja oli neulonnan ja virkkauksen aarreaitta. Niin ihania ohjeita ja alusta asti selvitettyt tekniikat. 

Aloittelijakin pääsee kyllä tämän kirjan kanssa kärryille, mutta kokeneellekkin löytyy haastetta. 

Vaikka kirja on vanha, olen nähnyt samoihin malleihin ohjeita uudemmissakin lähteissä. Kerrassaan ihana!

Arkikuva 3/5

Sairastaminen jatkuu  ja huonosti nukuttu yö takana. Aamulla kun sain pojat kouluun, linnottauduin sohvalle ja katsoin kaksi elokuvaa. Romanttista hömppää olen katsellut itsekseni ja säästänyt Samulia siltä. Illalla voisi katsoa yhdessä jonkun sitä kiinnostavan elokuvan. 

Elokuvien ja lääkityksen jälkeen olo oli hiukan kohentunut ja päätin kokeilla viimeinkin siementen laittamista ítämään. Hipsin pihatupaan, putsasin muutaman talvehtimassa olleen ruukun kuolleista asukkaista ja täytin idätyslaatikot mullalla... ja siemenlaatikon avatessani totesin, että kaikki olivat homeessa! Voi vitsi. No olo olikin jo nuutunut, joten otin kuivamassa olleen huivin mukaani, otin siitä muutaman kuvan ja raahauduin takaisin sohvalle katsomaan kaksi elokuvaa lisää. Laitoin myös pieneksi jääneitä lasten pyöriä myyntiin.

Kun Samuli tuli töistä haettiin mun auto huollosta ja käytiin pikaisesti kaupassa. Ostin uudet siemenet. Tänäänkin meni ruokailu pikaruokalinjalla, menu sisälsi mm. pinattilettuja. Ei vain jaksanut muuta. Ja vielä yksi hömppä elokuva. Illalla kävin laittamassa uudet siemenet valmiina odottaviin purkkeihin ja katsottiin Sampun kanssa Hobitti- elokuvat.

Homehtuneet viimevuoden siemenet ja niiden tilalle hankitut uudet.

Siemenet viimein laitettu multiin. Yhdestä putsaamastani ruukusta löytyi pieniä lehtiä. Mitähän mahtavat olla... 

Aivan hyvin voi olla rikkaruohoja, kuin kukkiakin. Annan niille mahdollisuuden.

Kuiva syyshortensian kukka

Osallistun tällä postauksella Makrotex- haasteeseen, klik. Haasteessa on tarkoitus kuvata jokin kohde läheltä. 

Tämän viikon aiheena oli: Kuivuus/ kuiva/ kuivattu.

Arjen arkikuva 2/5

Arkikuvahaasteen toinen päivä, eikä mikään normi päivä. Olen nimittäin sairaana ja se on äärimmäisen harvinaista. Vaivoja löytyy kyllä paljon, mutta flunssaa ei juuri koskaan. Minulla ei ole koskaan ollut edes kuumetta yli 37,5. Kuumetta ei ole nytkään, mutta jokainen lihas kropassa on kipeä, nenä ja silmät vuotaa, kurkkuun sattuu, aivastuttaa ja ääni on pois. 

Aamulla käyntiin lähtö oli nihkeää, lihaksia särki. Vietiin mun auto huoltoon, sitten kävin istuttamassa pionin juurakot ämpäreihin ja pingoittamassa huivin kuivumaan. Näissä hommissa menikin naisesta mehut ja tuskanhiki oli päällä. Sattuu joka paikkaan ja taitaa olla vinttikin hieman pimeenä, kun tuntuu että päässä heittää. Iltavuoroon olisi pitänyt töihin, mutta ei auttanut kuin olla työterveyshuoltoon yhteydessä. Kolme päivää saikkua ja lepo käsky. Ei olisi tarvinut edes käskeä, suuntasin ihan vapaaehtoisesti päikkäreille.

Loppupäivän suunnitelmat ovat seuraavat: sohva, elokuvia ja paljon juotavaa (vesipullo ja salviateetä löytyy vierestä).

Mulla on ollut aukko sivistyksessä. En ole tutustunut Taru sormusten herrasta kirjoihin, enkä elokuviin ollenkaan. Nyt sain viimein kirjapuolen korjattua... tosin äänikirjojen muodossa. Hobitti ja kaikki kolme(kuusi) Sormusten herraa olisi nyt viimein käyty läpi. Nyt aion aloittaa elokuvien katselun, kun yllättäin aikaa asialle löytyi. Pysympähän ainakin lepoasennossa sohvalla.

Ensimmäinen neulottu kolmiohuivini. 

Muratit selvisivät talvetuksesta pihahuoneessa. Pikkasen saisi näillekkin multaa vielä lisäillä, kunhan kunto taas antaa periksi.

Neljä erilaista pionia ja purppurakeijunkukka. Olikin jo aika saada juurakot multaan, olivat alkaneet pusseissa jo kasvattamaan versoja.

Arjen arkikuva 1/5

Sain facebookissa arjen arkikuvahaasteen. Siinä pitää kertoa kuvin ja sanoin arjestaan viiden päivän ajan ja haastaa joka päivä joku mukaan. Päätin jakaa tämän haasteen teidänkin kanssa. Seuraavaksi siis arkeani viiden päivän ajan.

Tänään oli vapaapäivä. Herättelin lapset aamulla kouluun ja itse istuin sohvalle nauttimaan pitkästä aamupalasta. Samalla katsoin tallennukselta muutaman sarjan "pikakelauksella" ja samalla netissä surffalillen. Seuraavaksi siirryin pyykkisavotan ja astiavuoren kimppuun. Aamupäivällä käväisi myös kummityttöni äiti hakemasssa tyllihameen ja kaffiteltiin samalla. Pääsi balleriina heti illalla testaamaan harkkoihin hamettaan. Kodin siivousta ja sitten tuli toinen kummityttö äidin ja veljen kanssa kyläilemään. Mies kotiutuikin seuraavaksi aamuvuorosta ja lähdettiin yhdessä kauppaan.Ruokailu osuus meni pikaruoka linjalla, eli menu sisälsi maksalaatikkoa. Sitten nopsasti pilatekseen ja sieltä suoraan Tupperikutsuille. Siinähän se päivä sitten kiireessä menikin. Illasta patistin pojat suihkuun, vaikkei kummallakaan ollut herkkoja. Heillä  kun on homenna koulukuva. Iltapalan syönti ja pojat sänkyihin. Itsekkin voisi pikkuhiljaa mennä, olo kun on aika surkea. Mulla on ollut koko päivän kurkku kipeenä ja niska jumissa, myös nenä meinaa vuotaa ja päähän on sattunut. Toivottavasti en ole sairastumassa pahemmin.

Tylliunelma

Vanhempi kummityttöni harrastaa balettia. Aiemmin talvella tein hälle balettisäärystimet, klik. 

Toukokuussa on vuorossa kevät näytös ja sinne tarvitaan pitkä tyllihame. Kummitäti tietenkin ompeli balleriinalle sellaisen.

Tarkat oli ohjeet olleet siitä, millainen hameen pitää olla. Toivottavasti on kelvollinen. 

Pituutta voi onneksi tasata saksien avulla ja vyötärön kuminauhaa säätää, kun laitoin mapinläpikumpparin.

Hame kieppui kuvattaessa tuulessa, kuin balleriina konsanaan. 

Toivottavasti pääsisin katsomaan esityksen missä kummityttö hameineen esiintyy.

Ihan pihalla

Viimeinkin pääsin pihahommia jatkamaan, koko viikon olen sitä odottanut. Töitä ja muita kiireitä on ollut enemmän kuin tarpeeksi. Sunnuntaina aamuvuorosta kun kotiuduin, sai syödä miehen tekemää palapaistia ja perunamuusia, sitten suuntasinkin ulos. 

Kyllä mieli lepäsi vaikka kitkin vain nurmikon ja kivikon välistä rajausta puhtaaksi heinistä. Puutarhanhoito on kyllä varsinaista terapiaa!

Onhan tämä piha kuin jalkapallokenttä... vielä. 

Sieluni silmin näen kuitenkin laatoitukset, omenapuut, ruusut, perennapenkit ja nuotiopaikan valmiina. 

Aikaa ja vaivaa (ja ehkä hieman rahaa) siihen tosin tarvitaan vielä todella paljon. 

Mustaherukoita voisi tuoksutella loputtomiin, niin ihana on niiden puhkeavien lehtien tuoksu <3

Kasvilavat ovat valmiina odottamassa kesäasukkaita. Yhteen istutin sipulikukkia syksyllä. 

Vielä ei ole mitään elämää näkyvissä, saa nähdä nouseekokaan mitään. Pikkaisen jännittää.

Pehmopöllö

Tein pienelle kummitytölleni tällaisen pehmopöllön trulli palkaksi. Hän vielä taida tietää mitään virpomisesta, vaikka huivi päässä pihalla pyörähtikin (täydessä unessa) isoveljen virpoessa. Pöllö valmistui viime tipassa, edellisenä iltana (yöllä) sain sen vasta kasaan ja täytteen sisälle. Kuvien ottaminenkin jäi hiieman viime tippaan, isoveli trulli seisoi ovella odottamassa, kun kuvia äkkiä napsin keittiössä. 

Täällä Keski-Pohjanmaalla trullit kiertävät virpomassa pääsiäis lauantaina aamupäivällä. Tänä vuonna ei oikein osattu varautua kunnolla. Aiempina vuosina käviöiden määrä on ollut siinä kymmenen hujakoilla ja nyt käviöitä oli 38! Siinä vaihessa oli jaettu virpojille ja omille lapsille varatut karkit, joten pakenimme paikalta (oltiin kyllä muutenkin lähdössä kyläilemään, mutta lähdettiin hieman etuajassa). Pihalta kun lähdettiin tuli vastaan vielä 12 innokasta noitaa. Ikävä kyllä he jäivät tällä kertaa ilman nameja. 

Pehmopollöön törmäsin Prinsessajuttu- blogissa, jossa oli ohjekkin. Otin siitä hieman mallia.

Pöllö osallistuu Silmukan ytimessä- haasteeseen. Haaste on Silmukan saalistus ja Pipon ytimessä blogien yhdessä ylläpitämä. Huhtikuun teemana oli sateenkaari. Pöllö ei varsinaisesti koreile kaikissa sateenkaaren väreissä, mutta... Näin kevään ensimmäisen sateenkaaren kuluneella viikolla ja siitä näkyi vain oranssi, keltainen, sininen ja violetti väri, joten tämä pöllö on minun sateenkaareni värinen :)

Hyvää pääsiäistä!

Iloista mieltä, ulkoilkaa, nauttikaa keväästä ja syökää hyvin. 

Iloista pääsiäisestä!

Kukkivat kissat

Pääsiäinen on tänävuonna niin myöhään, että pajunkissatkin alkoivat kukkia heti sisään tuotaessa.

Kauniitahan ne, mutta ei niihin voi koskea tai muuten siitepöly leviää kaikkialle.

Eteisen kaapin päällä saavat pajut olla maljakossaan rauhassa. 

Siinä kun ei tällä hetkellä muuta niiden lisäksi ole, kuin avaimet pienissä aaltomaljoissa.

Yrttimunat

Viimein kipsimunat ovat valmiit. Otin ne käyttöön heti <3

Rosmariini, timjami ja oregaano asuvat nyt niissä. 

Laitoin yrtit ruukkuineen ensin pakastepusseihin ja sitten vain munan sisälle.

Kun kipsimunat olivat kuivat, harjasin ne kevyesti ja suihkutin mattalakalla. Nyt ei liinakaan sotkeennu.

Yrtit vielä nuupottttaa, olivat hieman kuivia ja kuvasin heti kauppareissun jälkeen.

Kipsimunia

Askartelin eilen iltayöstä hieman kipsimunia. Ajattelin laittaa näihin vaikkapa yrttejä pääsiäisruohoksi. 

Jäi nimittäin tuo ruohon kylväminen hieman myöhäiseksi, eikä se taida pääsiäiseksi ennättää.

 Ideaan törmäsin CaisaK:n ihanassa blogissa, klik, klik, klik. 

 Alkuun oli siistiä ja jälkeenpäin tosiaankaan ei :) Kuvittelin ottavani kuvia välivaiheista... mutta se ei oikein onnistunut, kun olin kyynärpäitä myöten kipsissä, pojat nukkumassa ja mies töissä. Mutta pari ennen ja jälkeen kuvaa sain.

Tekeminen oli helppoa. Ensin puhalletaan sopivan kokoinen ilmapallo ja leikataan kipsisiteestä palasia. Kipsisidettä ostin apteekista. Sitten käytetään palaset vesiastian kautta ja laitetaan ne ilmapallon päälle. Lopuksi hieman hieroin pintaa, jotta siteen kuviot häviäisivät näkyvistä. Sitten vain kuivatellaan. Tänään poistin ilmapallot ja käänsin kupit ylösalaisin, jotta pohjakin kuivuisi kunnolla. Huomenna meinasin harjata pinnalta muruset pois ja lakata pinnan matta spraylla, niin ei jää ainakaan kipsijälkiä alustaan jossa näitä pitää. Näihin neljään munankuoreen käytin viisi rullaa kipsisidettä. Hieman vähemmälläkin olisi varmaan pärjännyt... 

Tuli nimittäin aika tukevia munankuoria, mutta eivätpähän nämä munat ainakaan kovin helposti hajoa.