Meillä on kodin sisustus ollut hieman retuperällä koko kesän. Ei ole oikein kiinnostanut, eikä ole myöskään ollut aikaa olla kiinnostunut. Vaikka meillä suurinpiirtein tavarat onkin paikoillaan ja muistetaan imuroidakkin välillä, niin pikkuhiljaa sitä luisuu sellaiseen kaaottisuuden tilaan, jos ei välillä hieman kohenna paikkoja. Tavaroilla on taipumus pesiytyä, alkaa esim. löytyä ylimääräistä tavaraa lipastojen päältä ja kodinhoitohuoneen pöydälle syntyä epämääräisä kasoja ja häälajhat odottelivat pääsyä uusille paikoilleen.
Nyt sitten sisustusinto iski, tietenkin kesän parhaana päivänä. No minkäs teet, järjesteltävä on silloin, kun siihen löytyy innostusta. Onneksi makkari oli melko nopsaa taas kunnossa ja pääsin nauttimaan lämpöisestä päivästä pihalle.
Sängyn päädyn päälle pääsi häälahjaksi saamamme taulu ja saman taiteilijan kolme pienempää grafiikkatyötä. Tilaamani hääkuvatuotteet tuli postista ja sain laitettua yöpöydille molempien suosikkikuvat. Kehyksinä kuvilla on Pentikin Vekki- kehykset. Ostettiin ne kihlalahjaksi saamallamme Pentikin lahjakortilla, samoin kuin makkarista löytyvä iso Vekki peili. Monta vuotta olenkin haaveillut ison kokovartalopeilin ostosta. Nyt se vihdoin on meillä! En taas ymmärrä, miksi sen ostamista olen niin kauan viivyttänyt. Se on niin ihana! Peili saatiin vielä sopivaan -30% alehintaan, kun liityin Pentikin ystäväklubiin. Nojatuolin päällä on häälahjaksi saamamme Pentikin viltti. Vilttejä saimme kaksi ja toinen niistä on olohuoneessa.
Kaksi asiaa pitäisi vielä saada makkarissa velä häiritsee ja pitäisi hoitaa kuntoon. Nuo television takaa tulevat johdot pitäisi jotenkin piilottaa ja toinen yöpöydistä saada käsiteltyä mahongin väriseksi. Yöpöydät ovat jotenkin niin eri paria, kun ovat eri väriset, vaikkakin muuten samanlaiset. Mahongin värinen pöytä on tullut minulle mummolta perintönä ja kun sille aloin etsiä kaveria, niin sattumalta kirppiksellä tuli täysin samanlainen vastaan ja pilkkahintaan vielä. Nyt se on tuossa aika tovin odottanut, että saisin sen käsiteltyä.
Viimeiseksi vielä lähempää kuvattuna tämä häälahjaksi saamamme Raija Nykyrin akvarelli. Käytiin keväällä tämä yhdessä Samulin kanssa valitsemassa. Taulua en ole sen kehysten valitsemisen jälkeen nähnyt ja nyt kun näin, niin oen kyllä tyytyväinen valintaamme. Sopii täydellisesti meidän makkarin väreihin ja tunnelmaan. Taulun nimea häiden jälkeen Raijalta tiedustelin (en tietenkään enää muistanut) ja se on "Ajaton syli", mutta kun sitä itse katson, nimeksi tulee mieleen aina Lupaus. Jotenkin se koko yhdessä valitsemisen tilanne ja päätös, että saamme häälahjaksi juuri tämän työn vaikuttanee asiaan.
 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti