Viimeiset sovitusmekot

Huh huh sanon minä! Toukokuu on tosiaankin mennyt lähinnä ommellessa. Hääpuvun koemekkoja tehdessä, on vapaa-aika kyllä tehokkaasti hävinnyt. On ollut yläosaa ja alaosaa, sekä kokonaisia mekkoja... monta. Tässä olisi nyt viimeiset tekeleet ja näiden mukaan pitäisi sitten alkaa sitä vihkipukua tekemään. Sen ajattelin kuitenkin ommella vasta heinäkuussa.

Tämä kellertävä mekko on kierrätyskankaista tehty. Keltaiseen alupukuun on käytetty kaksi vanhaa lakanaa ja pääliossan pitsin virkaa hoitaa 80- luvun valoverhot. Ei uskoisi että kirppikseltä materiaalit löysin. Ihan olmaisia ei olleet, mutta ostin, kun löytyi niin sopivat.

Tämä keltainnen mekko on kaikkein viimeisin ja tämän kanssa kävin viime viikolla ostamassa häihin alusvaatteet. Saa sitten sovitettua sen oikean mekon kunnolla. Kun olin alusvaatekutsuille ja syömään lähdössä näissä tamineissa, pyöritteli poika hieman silmiään, 

että meinaatko oikeasti noin lähteä. Miksi en olisi lähtenyt? Hänen mielestään en vissiin ollut oikein muodikas.

Mies taas pyöritteli tänään silmiään, kun pyysin sen kameran taakse ottamaan kuvia. Ei oikein ymmärtänyt miksi samaa mekkoa pitää kuvata monella eri vyöllä ja eri kulmista. No enhän minä voi tietää mille se oikeasti näyttää, jos en näe sitä itseni päällä kuvista. Siinä sivussa saatte tekin sitten nähdä aika monta otosta :) Minusta tuo mustalla asustettu versio oli aika kiva. Keltainen vyö jotenkin hukkui kokonaisuuteen. Ehkä olisi näyttänyt paremmalle, jos olisi ollut sen kanssa paremmat asusteet.

  

Sitten kuvia vielä yhden vyön kanssa. Korut olisi kyllä voinut vaihtaa sopivammiksi tämän kanssa, kun ne kerran jo on. Näissä kuvissa on siis hääpukuuni aikomani vyö... tai lähinnä vyössä oleva strassikoru. Satiini nauhan vaihdan hieman toisenlaiseen.

Ja puku vielä ilman minkäänlaista vyötä.

Tämä kirjava mekko on toseksi viimeinen tekemistäni harjoitusmekoista ja tämän perusteella tein sitten tuon kaksikerroksisen versoin. Tämä mekko on sama, kuin tuossa keltaisessa se alempi osa. Puvussa oleva kangas tuo mieleeni intiaaniteeman, 

mutta yllättävän hyvin se kuitenkin sopii myös 50-luvun tyyppiseen mekkoon.

Piti kokeilla tuulessa, miten helmat käyttäytyy :) Ei taida tulla kunnon Monroe- efektiä kovallakaan tuulella, 

kun on helmoja niin paljon, eikä helma ole täyskello.

Kauan mietin puvun helman pituutta ja vieläkään en ole aivan 100% varma siitä. 

Pikkuisen lyhyempi helma toisi sääret kauniimmin esille, mutta minusta tämä hieman pidempi on juhlavampi hääpukua ajatellen. 

Kaksi erilaista helmanpituutta löytyy aiemmasta postauksesta, esim täältä.

Kuvaus avustaja Bella <3