Nimensä mukaiset

Parisen viikkoa sitten tein herkkukurkkuja ja kurpitsapikkelssiä. Nyt niitä on vihdoin maistettu ja voi että ovat HYVIÄ! 

Herkkukurkut ovat nimensämukaisia ja pikkelssi ihanan mureaa ja hyvän makuista, ihan suussa sulavaa.

Kurpitsa-sipulipikkelssi on vielä maistamatta, mutta kerron millaista oli, kun maistetaan. Tässä ohjeet teillekkin.

Herkkukurkut

2,5-3kg avomaankurkkuja
pala piparjuurta
kruunutilliä

Mausteliemi:
1,8l vettä
4-5dl sokeria
3rkl suolaa
1/2 rkl maustepippureita
1/2 rkl sinapinsiemeniä
4dl väkiviinaetikkaa

Pese ja viipaloi kurkut. Lado kurkut lasitölkkeihin (puhtaita ja kuumennettuja) kerroksittain piparjuurilastujen ja tillin kanssa.
Keitä vettä, sokeria ja mausteita n. 10 minuuttia. Lisää etikka ja kuumenna kiehuvaksi.
Kaada liemi kurkkujen päälle tölkkeihin, niin että kurkut peittyvät.
Anna tekeytyä pari viikkoa, sitten ne ovat valmiita syötäviksi.
Säilytä alle 10 asteessa.

Tämä ohje on suoraan Rajamäen väkiviinaetikka pullosta.
Täytyy sanoa vielä kerran, että TOIMII! Teen näitä vielä lisääkin, kun näyttäisi vielä kurkkuja olevan tulossa.

Kurpitsapikkelssi

1kg kesäkurpitsaa (kuorittu ja pehmeä sisus poistettu)

1 punasipuli

1/2 punaista paprikaa

1 nippu tilliä

1dl silputtua persiljaa

5cm pala purjoa

3cm pala juuriselleriä

Mausteliemi:

1dl vettä

0,8dl etikkaa

1,5dl sokeria

1 kanelitanko

10kpl valkopippuria

ripaus muskottipähkinä jauhetta

Raasta vihannekset karkeaksi raasteeksi, silppua tilli ja persilja.

Kuumenna vesi ja etikka isossa kattilassa, lisää sokeri ja mausteet.

Lisää kattilaan vihannekset ja yrtit. Keitä hiljalleen, kunnes vihannekset ovat läpikuultavia n.15-20min.

Tölkitä kuumana puhtaisiin, kuumennettuihin tölkkeihin.

Vinkki: Minä kuumennan tölkit keittämällä. Kun niihin tölkittää, ei tölkinsuun ulkopuolelle vahingossa valuvat tavarat jämähdä purkkiin kiinni ja ne saa siististi pyyhkäistyä pois.

Hetken kauneutta

Sitä tahtoo arjessa olla aina liian kiire joka paikkaan. Ei osaa nauttia hetkestä ja eikä malta pysäähtyä ihailemaan arjen kauneutta. 

Pitäisi malttaa joskus ottaa päiväunet ja kuljeskella kiireettä.

Tänään iltapäivällä, kun tulin töistä kotiin, olin tosi väsynyt. Päätin olla tekemättä mitään ja ottaa päikkärit riippumatossa. 

Aurinko paistoi lämpimästi ja asteitakin oli yli parikymmentä, muttei kuitenkaan liian kuuma pienen tuulen ansiosta. 

Ihan vähän aikaa vain piti maata, mutta lopulta torkuin melkein pari tuntia :) Ihanaa.

Illalla oli pilates. Olin liian aikaisin paikalla, joten kuljeskelin hieman ja koitin nauttia hetkestä. 

Kokkolan läpi kulkee pieni joki. Se on melkoinen rapakko kuivaan aikaan, 

mutta kyllä sen rannoilta silti kauneuttakin löytää, kun malttaa vain katsoa.

Vaikka vesi on mutaista, kimmeltää aurinko sen pinnasta silti kauniisti  ja vesikasvit viihtyvät. 

Villiviini kiipeää aitaa pitkin, hopeapajut, vaahterat ja lehtikuuset kaartuvat pyörätien ylitse luoden varjoisan kujanteen. 

Elokuu on lopuillaan, aurinko paistaa ja lämmintä riittää, vaikka tuulessa on jo syksyn tuoksu.

Arjen kauneutta, kun vain malttaa katsoa.

Teekannusta sokerikko

olen saanut tämän vanhan Arabian säröisen teekannun perintönä mummoltani ja se on meillä aiemmin ollut kolikkopurkkina. 

Kaipailin keittiöön uutta sokeriastiaa ja päätin ottaa tämän tehtävää hoitamaan. Kannuun on kansikin, mutta sen kanssa astiaa oli hieman hankala käyttää, joten laitoin sen kaappiin. Lusikkana astiassa on Pentikin puulusikka.

Kannun kahvaan on hyvä tarttua, kun sitä säilytetään tiesituulettimen kuvun reunalla.

Syyskukkijoita

Sisääntulo kaipasi hieman väriä. Orvokit olivat jo luovuttaneet tälle kesää ja otin ne pois. 

Parvekelaatikoista orvokit leikkasin lyhkäisiksi ja toivoin parasta... koskaan aikaisemmin en ole niitä uudelleen saanut kasvamaan, 

mutta nyt näyttäisi onnistuneen! Niillä päästään syksyyn saakka, kunnes saa laittaa kanervia tilalle.

Ostin kukkiviksi kasveiksi pari ruukku krysanteemia. 

Koko kesän olen tuskaillut peltisen kastelukannun kanssa. Se osoittautui tosi huonolaatuiseksi. Pari kesää kesti ja tänä vuonna on vähitellen antanut periksi. Osa kerrallaan irronnut ja alkanut vuotamaan. Lopulta kahvakin vääntyi kantokelvottomaksi. 

Nyt sitten päätin istuttaa toisen kukista siihen ja toisen vihreään ruukkuun. Kivasti tuli piristystä sisääntuloon.

Viikko sitten sunnuntaina kävi ihania vieraita. Tuliaisina sain poppanaliinan, vadelmahilloa ja vielä yhden ruukku krysanteemin. 

IHANIA lahjoja! Krysanteemi pääsi takapihan terassille pöytää sulostuttamaan.

Terassilla olevat pelargonit ottivat uusintakierroksen kukinnalle ja basilikakin pääsi kukintavaiheeseen. 

Annoin sen alkaa kukkia, kun kasvimaallakin sitä on hyvin runsaasti. Kauniistihan se kukkiikin. 

Lankaköynnöksen siirsin pöydältä krysanteemin tieltä näiden ruukkujen seuraksi lattialle.

Syyshortensioita

Syyshortensiat ovat kukkineet pihalla jo monta viikkoa.

Istutin kaikki kolme vasta keväällä ja nyt ne ovat jo ihan täynnä ihania kukkia. 

Hassuinta on, että ne ovat alkaneet kukkia kukin eri aikaan, noin viikon välein.

kukat olivat aluksi ihan valkoisia, jopa vihreään vivahtavia, mutta nyt ne ovat alkaneet kauniisti punertaa.

Innolla odotan, että näistä tulee isoja.

Kukavärejä kynsillä

Tällaiset hauskat kynnet sain aikaan viikonloppuna. Liila lakka on vanha, mutta keltaisen graffitilakan ostin viime viikolla Seppälästä. Ohikulkumatkalla poikkesin liikkeeseen katsomaan, onko tullut uusia kynsitarroja. Ei ollut, mutta alelaarista löytyi tämä keltainen ja samanmoinen sininen lakka huimaan 80 sentin kappalehintaan.

Kun sain kynnet lakattua huomasin lakkojen värien nimet... Violet Tulip ja Golden Rose löytyy nyt kynsiltä :)

 Ensimmäistä kertaa graffitilakkaa kokeiltuani totesin, että alla olevan värilakan päälle pitää laittaa päälyslakkakerros. 

Graffitilakka vetäytyy lakkauksen jälkeen tällaisiksi laikuiksi ja se vei mukanaan alla olevaa värilakkaa, joten kynteen tuli paljaita laikkuja. Nyt sitten laitoin aluslakan, värilakan, päälyslakan, graffitilakan ja vielä kerran päälyslakan. 

Kerrankin on lakkaukset kestäneet myös siivouksen ja puutarhatöitä, eikä ihme tuolla kerrosmäärällä!

Raivaushommia

Viime viikolla tuli tehtyä hieman raivaustöitä. Meidän ja naapurien tonttien välissä on viiden metrin kaistale, ei kenenkään maata. Aika tiheäksi oli päässyt meidän ja alanaapurin välinen alue. Molemmat naapurit, oltiin sitä mieltä, että jotain pitäisi sille tehdä. Kaupungille asiasta ei kannata soittaa. Jos sieltä joku tulisikin raivaamaan aluetta, kaataisi metsuri juuri ne väärät puut (tai jopa kaikki) ja jättäisi roskat sinne. Sekin on jo kerran nähty ja ei kiitos toiste! Heidän tekemisiään on saatu siivota ja korjata nyt neljänä kesänä. Eihän se heitä haittaa, millainen näkymä meidän olkkarin ikkunasta on. Mutta minä näkisin mielelläni kauniin harvahkon metsän, jonka lomasta aurinko paistaisi tontille vielä kymmenenkin vuoden päästä ja kauniin metsänpohjan, jossa kasvaa metsätähtiä, saniaisia, varpuja ja heiniä.

Iso työ tuossa oli. Useamman tunnin puskissa kökin. Välillä sai mennä pihamaalle katsastamaan tilannetta, että mitä vielä kaadetaan, vai onko jo hyvä. Huomattavasti pusikko harveni. Kaksi kuormallista sai risuja kuskata peräkärrryllä pihajätteiden keräyspaikalle. Nyt kun tulevina kesinä muistaa roskat käydä raivaamassa pois, tulee alueesta tosi nätti. Ihan alueen alussa on pieni niityn tapainen kohta. Ajateltiin koittaa kylvää siihen niittykukkaseosta, jos vaikka saataisiin pieni perhosniitty aikaiseksi.