Salmiakkiseepra

Keittiötousuista kaikkein eniten minä tykkään leipomisesta. Ikäväkseni tykkään myös syödä niitä leipomuksiani ihan liian paljon, joten koitan välttää ihan muuten vain leivontaa. Muta jos löytyy syy mitä varten voi leipoa, niin yleensä kyllä käytän sen mielelläni.

Olin lupautunut pitämään lauantaina PartyLite kutsut. Esittelijänä toimi yksi työkaverini ja hän on useampaankin kertaan kysynyt, josko voisin toimia emäntänä. Kutsujen pitäminen on ihan ok hommaa, kunhan niille vain saisi vieraita tulemaan paikalle. Ihmiset ovat tosi nihkeitä osallistumaan, ymmärtäähän sen, kun kaikilla on niin paljon menoja joka puolelle. Itse kuitenkin tykkään myös osallistua kutsuille, vaikkei mitään ostaisikaan. Tuleepahan piipahdettua kahvilla, kun muutoin kyläilyt saattavat jäädä hyvinkin vähiin.

Lupasin leipoa vieraille jotain hyvää, sekä makeaa ja suolaista. Suolaisena tarjosin Pekoni-purjopiirakkaa, jota hieman höystin itse kasvatetuilla chileillä. Ohje siihen löytyy täältä. Makeaksi valikoitui tämä salmiakkiseepra kakku. Aiempi seeprakakku kun oli niin onnistunut, KLIK, niin halusin kokeilla toisenlaistakin versiota. Ohje kakkuun löytyy Kinuskikissan sivuilta, täältä. Tein muuten ohjeen mukaan, mutta valkoisessa massassa korvasin vaniljavanukkaan kermavaahdolla, kun sitä löytyi kotoa valmiiksi ja pohjan tein Oreo- kekseistä, kun halusin siitäkin mustan, eikä ruskeaa, kuten Dominoista tehtäessä olisi tullut.

Aiempi kakku oli jotenkin helpompi tehdä. Tässä versiossa täytteiden viskositeeteissä oli niin suuri ero, että niistä oli mahdotonta saada tasaisia vuosirengaskuvioita aikaiseksi. En tiedä mikä meni vikaan, vai menikö mikään, mutta tällä kertaa tuli tällainen kakku. Tosin salmiakkitäytteestä unohdin kaakaojauheen kokonaan, liekö se sitten ollut syynä. Jääkaapissa salmiakkitäytteestäkin tuli kuitenkin ihan kiinteää. Ihan kivan näköinen tästä kuitenkin tuli näinkin. Valkoinen täyte oli itseasiassa niin jäykkää, ettei se edes tasaantunut kokonaan pinnalta, vaikka kakkua kuinka koitti varovasti hölskyttää ja ravistella. Mies tosin antoi palautetta, että suutuntuma oli kiva, kun raidoissa oli erilaiset koostumukset. Kakun päälle pääsi jälleen perhosia, kun sopivat niin kivasti väreihin.