6. toukokuuta 2014

Ne hedelmäpuut

Olen nyt viikon ajan tehnyt syventävää verailua eri hedelmäpuulajikkeiden välillä. Ajoittain tuntuu, että on ihan mahdoton tehtävä valita vain muutama, kaikista tarjolla olevista, omalle pihalleen... eteenkin kun haluaisi niistä ainakin noin 50! Apunani olen käyttänyt Leif  Blomqvistin Hedelmäpuut- kirjaa (loistava teos!), Kotipuutarha ja Viherpiha- lehtiä, kotiin tulleita taimistojen hinnastoja/mainoksia ja nettiä. Olohuoneen pöytä (ja lattia) lainehtii materiaalia ja kaiken sen keskellä itse yritän saada aineistostani jotain tolkkua. Olen käynyt myös Blomqvistin taimistolla ja Taimi Taikureiden puutarhalla kyselemässä mielipiteitä. Syksyllä kävin siellä Blomqvistin taimistolla omena maistajaisissa ja sen tuloksia olen myös vertaillut muihin tietoihini.
Mies pyörittelee silmiään touhulleni... on kai sitä mieltä, että hankinta on helppoa. Mennään vain puutarhakauppaan ja sanotaan, että: "Laitetaan yksi omena-, luumu- ja päärynäpuu kiitos". Kysyin häneltä, että: "Kuinka monta hedelmäpuuta saan pihalle laittaa?" ja vastaus oli "Laita niin monta kuin haluat". Hyyym... sinäänsä kiva vastaus, mutta jos olisi jokin rajoitus, voisi se antaa tälle pähkäilylle jotkin raamit. Kuusi puun paikkaa tuolla pihalla tällä hetkellä olisi valmiina, mutta ainahan niitä voi tehdä lisää...

Ihana kirja. Sisältää paljon tietoa puiden istutuksesta,kasvusta, hoidosta ja kasvitaudeista. Tietenkin myös niistä kaikista hedelmälajikkeista.





Omenapuita on noin 120, päärynöitä reilu 10, luumuja & kriikunoita reilu 20 ja kirsikoita noin 30 lajiketta, joita on saatavilla. Lisäksi vielä joka lajista löytyy perhepuita, joissa peruspuuhun on vartettu 1-6 lajikketta lisää. Onneksi määrää pienentää huomattavasti, kun poistaa tälle kasvuvyöhykkeelle sopimattomat lajikkeet. En halua nyt ainakaan alkuun istuttaa pihalle sellaisia kasveja joiden selviämis mahdollisuudet ovat ilmaston puolesta jo huonot. Luulen että noita kasvi tappioita tulee olemaan muutenkin jossain vaiheessa.

Omien vertailuiden, asiantuntijoiden ja kanssapuutarhureiden suositusten perusteella, olen nyt päätynyt seuraaviin lajikkeisiin, joista pitäisi lopulliset valinnat tehdä. Tietysti on olemassa vielä ne perhepuut, jos niistä sopivia lajikkeita löytyy. Toivottavasti tekemistäni veratiluista on hyötyä jollekulle muullekkin, joka hedelmäpuiden istuttamista suunnittelee.


Päärynät


Päärynöissä on aika vähän sellaisia jotka menestyvät meidän vyöhykkeellä ja jotka ovat myös hyvän makuisia syötäviksi. Tällaisia lajikkeita on oikeastaan vain kaksi.  Näin on minulle kommentoinut itse Leif Blomqvist. Joten päärynälajikkeen valitseminen ei ole onneksi kovin vaikeaa. 
Päärynoistä on saatavilla myös perhepäärynäpuita. Sitä, mitä lajikkeita niissä on, en ole vielä selvittänyt.

Aune, Pepi
Aune
  • Vanha suomalainen lajike Hämeenlinnasta
  • Hedelmä on keskisuuri, maku miellyttävän makea ja koostumus vain hieman ryynimäinen.
  • Pystykasvuinen kapea puu, jolla hyvä kasvuvoima. Itsepölytteinen
  • Tulee varhain satoikään, sadot ovat sen jälkeen keskisuuria
  • Kypsyy syyskuussa, voidaan myös jälkikypsyttää sisälä. Kypsänä voidaan varastoida pari viikkoa
  • Tuoreeltaan syötäväksi, vodaan käyttää myös hilloksi ja leivontaan
  • Vyöhykesuositus III/IV

Pepi
  • Uudehko lajikeristeytys Virosta
  • Pieni ja pitkulainen hedelmä. Malto mehukasta, eikä vähääkään karkeaa.
  • Nopeasti korkeaksi kasvava puu. Leikkaamalla latva, saadaan puu kasvattamaan kauniin pyöreä latvus. Tulee nuorena satoikään. Itsepölytteinen
  • Sato kypsyy syyskuun loppupuolella, voidaan tarvittaessa poimia raakana ja jälkikypsyttää sisällä
  • Hyvä tuorehedelmä ja sopii talouskäyttöön
  • Vyöhykesuositus II/III, kokemusten mukaan voidaaan suositella IV suojaisassa paikassa


Luumut


Luumuista minulle on suositeltu Onegaa ja Sinikkaa. Onegaan olen itsekkin päätynyt tietoja lukiessani.  Tämän kevään uutuuksia ovat jättiluumut ja keltaiset kriikunat. Molemmat näistä houkuttelisivat kovasti kokeilemaan.

Onega, Mi Tao Li, Voitto
Onega eli Laatokan helmi
  • Kotoisin Venäjän karjalasta, Onegajärven rannalta
  • Tuottaa mekeita hedelmiä jo nuorena. Hedelmät pienhköjä, meheviä ja miellyttävän happamanimeliä
  • Itsepölytteinen ja kapealatvainen, korkeus 3,5m. Ei kasva erityisen nopeassti.
  • Hyvä syöntiluumu, sopii talouskäyttöön ja säilyy useita viikkoja pilaantumatta
  • Sato elokuussa
  • Vyöhykesuositus IV-V

Jättiluumut: Mi Tao Li ja Ji Hong Li
  • Kotoisin pohjois kiinasta alueilta jossa esiintyy -40 asteen pakkasjaksoja
  • Itsepölytteisiä pikkupuita, korkeus 3m
  • Tuottavat satoa nuorina
  • Hedelmät todella isoja, jopa 60g painavia
  • Sato aikainen, elo-syyskuussa
  • Vyöhylkesuositus IV

Keltamarjainen kriikuna: Voitto ja Vilma
  • Kotoisin Turun seudulta
  • Itsepölytteisiä, mutta sato parempi kun toien luumu tai kriikuna pölyttää kukat
  • Korkeus 2,5m
  • Hedelmät keskikokoisia, hedelmän kivi pienehkö suhteessa hedelmälihaan
  • Sato elo-syyskuussa
  • Vyöhykesuositus III/IV


Kirsikat


Suklaakirsikoista olen saanut suosituksen useastakin kohteesta, vaihtoehdoksi on annettu Latvian matala. Mmolemmat näistä houkuttelisivat, sillä kirikka antaa paremman sadon kun on kaksi eri lajiketta, vaikka ovatkin itsepölytteisiä. Vaikka molemmat ovat hapankirsikoita, pitäisi niiden olla ne kaikkein makeimmat lajikkeet tässä ryhmässä.

Latvian matala, Suklaakirsikka
Latvian matala, pensas tai pikkupuu
  • Kotoisin Latviasta
  • Morelli, hapankirsikka
  • Itsepölyttyvä, mutta antaa ehkä paremman sadon, jos istutetaan yhdessä toisen lajikkeen kanssa. Sato n.10-20 litraa
  • Korkeus 2-2,5m riippumatta onko pensas vai puu
  • Isohkot makeat marjat. Makein kaikista hapankirsikoista
  • Vyöhykesuositus V
  • Syötäväksi, viinin valmistukseen ja leivonnnaisiin
  • Sato elokuun alussa

Suklaakirsikka, pensas tai pikkupuu
  • Kotoisin Venäjältä
  • Morelli, hapankirsikka
  • Itsepölyttyvä
  • Korkeus 2-2,5m
  • Isohkot makeat marjat, joissa hento mantelinen jälkimaku. Antaa satoa jo aikaisin, 1-2 vuotta istutuksesta. Vasta täysin kypsänä oikea väri ja maku.
  • Vyöhykesuositus IV-V
  • Syötäväksi, mehuksi, viinin valmistukseen ja leipomuksiin
  • Sato elokuun alkupuolella

Omenat


Olen kysellyt asiantuntijoilta mitä lajikkeita ja montako omenapuuta kannattaisi pihalle laittaa. vastaus oli määrään, että 3-5 puuta riittää mainiosti. Mutta se lajike... siihen olen saanut yhtä monta vastausta, kuin vastaajaakin on ollut. Alla on koottu lista suositelluista lajikkeista, jotka itse hyväksyin karsintaan mukaan (muutaman karsin jo pois).
Puiden määrästä sain tällaiset esimerkit:
Esim. 1. Yksi kesälajike, kaksi syyslajiketta ja yksi myöhäinen syys-/talvilajike.
Esim. 2. Yksi kesälajike, yksi syyslajike ja yksi myöhäinen syys-/ talvilajike.
Esim. 3. Yksi aikainen syys ja yksi myöhäinen syys-/ talvilajike, joitka molemmat soveltuvat syöntiin ja talouskäyttööön
Omenoissa monet ovat itsepölytteisiä, mutta nekin tarvitsevat toisen lajikkeen, jotta sadosta tulisi parempi. Kun pihaan istutetaan omenapuita, olisikin hyvä että ne kukkisivat samaan aikaan, jotta voivat pölyttää toisensa.
Omenoista on saatavilla perheomenapuita, joissa peruspuuhun on vartettu 1-6 muun lajikkeen oksaa. Tällaien puu säästäisi huomattavasti tilaa. Ajattelinkin, että jos olisi kolme puuta, joista yksi olisi perhepuu.

Kesälajikkeita:


Gerbyn aikainen, Huvitus, Pirja
Gerbyn Aikainen
  • Jalostettu Vaasassa, kanelimuunnos
  • Mehukas, makea hedelmä, jonka maku on hienostunut. Makeuden ja happoisuuden suhde on hyvä
  • Keskikokoinen puu, jolla hyvät oksakulmat. Terve lajike
  • Sato kypsyy jo elokuun loppupuolella. Aikasimpia kesälajikkeita
  • Käyttö syöntiomenana. Sato pitää käyttää 1-2 viikossa, säilyvyys on huono.
  • Vyöhykesuositus IV

Huvitus
  • Aikainen kesälajike
  • Keskikokoiset hedelmät kestävät säilytystä kaksi viikkoa, jonka jälkeen rakenne muuttuu jauhoiseksi
  • Melko pieni puu, joka antaa satoa aikeisin. Raakileharvennusta suositellaan ensimmäisinä vuosina.
  • Hyvä pölyttäjä lajike, hieman herkkä omenaruvelle
  • Hyvä tuorehedelmä, sopii myös hienolaatuiseksi omenasoseeksi
  • Vyöhykesuositus IV/V

Pirja
  • Suomalainen jaloste, risteytetty Huvitus ja Melba
  • Kaikkein varhaisimpia kesälajikkeita. Kypsyy aikaisin elokuussa
  • Melko pienten hedelmien malto on punaviiruista, mureaa ja hienoa. Maku on herkullisen aromikas, miellyttävän makean viinihappoinen
  • Pieni puu joka antaa satoa jopa istutusta seuraavana kesänä. Melko herkkä omenaruvelle
  • Pitää istuttaa lähelle muita aikaisin kukkivia lajikkeita
  • Sopii hyvin tuorehedelmäksi, säilyy huonosti
  • Vyöhykesuositus V

Rescue, Wallin
Rescue
  • Kanadalainen lajike
  • Pienet hedelmät kypsyvät varhain, usein jo elokuun puolivälissä
  • Maku on makean viinihappoinen ja miellyttävä, tulee nopeasti ylikypsäksi ja muuttuu jauhoiseksi
  • Normaalikasvuinen, hyvät oksakulmat, herkkä omenaruvelle ja muumiotaudille
  • Hyvä tuoreomena
  • Vyöhykesuositus IV/V

Wallin
  • Erikoislajike Oravaisista. Ei pitäisi aiheuttaa allergisia oireita
  • Vyöhykseuositus IV

Syyslajikkeita:


Esterin päärynäomena, Gustavin paras, Harlamowski
Esterin päärynäomena (Sagulin päärynäomena, Korobovka)
  • Löydetty Kyyjärveltä
  • Luultavasti identtinen Korobovka lajikkeen kanssa
  • Pieni ja maukas kesähedelmä, jossa voimakas päärynäaromi. Malto mehukkaan makea ja hivenen hiilihappoinen
  • Suuri puu, joka on vastustuskykyinen taudeille
  • Sato syyskuun puolivälissä. Poimittava heti kypsyttyä, muuten omenat putoilevat
  • Herkullinen syöntiomena
  • Vyöhykesuositus V

Gustavin paras
  • Kotoisin Laihialta
  • Suuret, usein jopa 300g painavat omenat. Malto on murea, hyvin mehukas ja huaja arominen. Lähes olematon siemenkota
  • Suuri, roteva puu. Antaa hyvin runsaan sadon lähse joka vuosi. Terveet hedelmät
  • Sato kypsyy lokakuussa, omenat pysyvät ja säilyvät puussa pitkään. Poimittuna omenoista tulee nopeasti ylikypsiä
  • Syöntiin ja hyvä mehuksi
  • Vyöhykesuositus IV

Harlamowski (Charlamovski, Oldenburgin herttuatar)
  • Vanha Venäläinen lajike
  • Läheistä sukua Borovinkalle
  • Suuri hedelmä on hapokas, mehukas ja kiinteä
  • Pyöreä, tiivis puu, jolla hyvät oksakulmat ja vahvat okat. Runsassatoinen ja antaa satoa jo nuorena
  • Sato kypsyy syyskuun lopulla
  • Hyvä talousomena: mehuksi, soseeksi, marmeladiksi ja uuniomenana. Hyvinä kesinä myös syöntiomenana
  • Vyöhykesuositus V

Junost, Ranta-Ahon Herkkuomena, Ranta-Ahon Kultainen
Junost 
  • Jalostettu Venäläjällä, Moskovassa
  • Keltakanelin ja Valkeankuulaan risteytys
  • Keskikokoiset hedelmät ovat mureita, mehukkaan makeita ja maultaan hieman mausteisia
  • Suuri puu on terve ja tulee varhain satoikään
  • Sopii sekä syöntiin, että talouskäyttöön
  • Kypsyy syyskuussa
  • Vyöhykesuositus V

Ranta-Aho Herkkuomena
  • Löydetty Vetelistä, Räyringin kylästä
  • Syntynyt 1900-luvun alussa, mahdollisesti Punakanelin ja Sokerimironin risteytys
  • Keskisuuri omena, joka on voimakasarominen, mehukas ja makean happoinen. malto hyvin kiinteä
  • Keskisuuri puu, jolla hyvät oksakulmat. Melko terve lajike
  • Sato kypsyy syyskuun alkupuolella. Antaa runsaan sadon melkein joka vuosi
  • Hyvä syöntiomena, sopii myös soseeksi ja mehuksi. Voidaan varastoida viikkokausia
  • Vyöhykesuositus V

Ranta-Aho Kultainen
  • Löydetty Vetelistä, Räyringin kylästä
  • Syntynyt samasta kylvöksestä kuin Ranta-Ahon herkku
  • Syntynyt 1900-luvun alussa, mahdollisesti Punakanelin ja Sokerimironin risteytys
  • Keskisuuret hedelmät ovat makeita, aromaattisia, lievästi hapokkaita ja mietoja, mutteivät mitään sanomattomia, vaan maku on jalo ja hienostunut
  • Tavallisenkokoinen puu, jossa leveä latva ja oksat hieman riippuvat. Terve taudeista
  • Sato kypsyy syyskuun puolivälissä
  • Hyvä syöntiomena, voidaan käyttää hilloon, jos poimitaan ennen täyttä kypsyyttä
  • Vyöhykesuositus V/VI

Rautell, Salla
Rautell (Mustakallion omena)
  • Kotimainen lajike viime vuosisadan alusta
  • Keskikokoinen omena, malto mureaa ja hienoa. Maku on raikkaan viinihappoinen, mukana miellyttävää makeutta
  • Suhteellisen nopeakasvuinen ja tulee varhain satoikään. Antaa aika säännöllisesti satoa
  • Hedelmät kypsyvät syyskuun alkupuolella
  • Hyvä tuorehedelmä, sopii talouskäyttöön
  • Vyöhykesuositus IV

Salla
  • Miellyttävän makea, hieman happoinen hedelmä
  • Aikainen syyslajike, kypsyy syyskuun alussa. Varmasatoinen joka vuosi
  • Herkkuomenoita syötäväksi, säilöntään ja soseeksi
  • Puu tarvitsee säännöllistä leikkausta, ettei tule latvuksesta liian tiheäksi
  • Vyöhykseuositus IV/V

Suislepp, Syysjuovikas
Suislepp

  • Lähtöisin Virosta, Viljandista
  • Keskikokoiset hedelmät ovat tuoksuvat. Maku on makean viinihappoinen, makea ja hivenen vadelma-armominen. Maukas
  • Keskikokoinen puu, hyvät oksakulmat ja ilmava latvus. Antaa satoa melko nuorena. Teve lajike
  • Hyvä syöntiomena, sopii talouskäyttöön kunhan ei ole ylikypsä
  • Sato kypsyy syyskuun alussa, voidaan varastoida 4-6 viikkoa
  • Vyöhykesuositus V

Syysjuovikas (eli talvijuovikas)
  • Suuret 120g painavat, erittäin c-vitamiinipitoiset, mehukkaat ja viinihappoiset hedelmät
  • Sato syyskuussa. Säilyy muutamia viikkoja
  • Tukeva puu, erinomaiset oksakulmat kestävät hyvin hedelmien painon. Jopa tuuliselle paikalle
  • Vähäinen leikkauksen tarve
  • Talous ja herkkuomena
  • Vyöhykseuositus IV

Talvilajikkeita:


Isoäidin jouluomena, Lantun talvi, Neristan

Isoäidin jouluomena

  • Keskikokoinen, vähän karkeakuorinen hedelmä on mehukas, aika kiinteä ja siinä on punaisia siemenkoda syitä
  • Maku on makeahappoinen, tuoksu heikko
  • Vahvat oksat, joissa hyvät oksakulmat
  • Voimakaskasvuinen puu tulee pian satoikään
  • Kypsyy lokakuun lopussa, säilyy pari kuukautta
  • Syöntiin ja talousomenaksi
  • Vyöhykesuositus IV-V

Lantun talvi
  • Erittäin suuret, jopa yli puolikiloiset hedelmät, ovat mehukkaita, hieman makeita ja viinihappoisia
  • Maku kypsänä hieman mausteinen ja maukas.
  • Tulee varhain satoikään, satoisa
  • Omenat kypsyvät loka-marraskuulla
  • Erikoinen kasvutapa, oksat suoraan rungosta ulospäin. Hyvät oksakulmat kuitenkin jaksavat kannattaa painavat hedelmät
  • Soseeksi, uuniomeniksi ja leivontaan. Lyhyen varastoinnin jälkeen mainio syöntiomena
  • Vyöhykesuositus IV

Neristan
  • Löydetty kokkolan vanhastakaupungista, Neristanista
  • Hedelmät on melko suuret, miellyttävän makeat ja viinihappoiset, aromi on hieno ja erikoinen
  • Kypsyy syyskuun puolivälissä ja säilyy muutamia viikkoja
  • Kasvutapa kauniin pyöreä ja hyvät oksakulmat
  • Antaa hyvän sadon melkein joka vuosi
  • Terve lajike muuten, mutta muumiotautia voi esiintyä
  • Hyvänmakuinen syöntiomena ja hyvä talouskäyttöön
  • Vyöhykesuositus IV-V

6 kommenttia:

  1. IHANA postaus !!! t. hedelmähöperö.
    Aune päärynä meillä tosiaan onkin ja nyt haluaisin tuon Pepin. Katsoin paikallisessa taimimyymälässä, siellä oli hienoja isoja 2 metrisiä taimia, jotka melkein kukkivat. Olivat peräisin itärajan takaa. Sitten luin Eviran sivuilta, jossa varoiteltiin päärynöiden ja omppujen tulipolte-kasvitaudista. Kasvin nimilapussa pitäisi olla ZP-kasvipassi merkintä, että taimi on tuotettu viranomaisen valvomalla ja tulipoltteesta vapaalla taimitarhalla. Täytyy tarkistaa, kun ostaa uusia hedelmäpuita. Tulipolte on niin vaarallinen bakteeritauti, että sen myötä voi mennä koko puutarhan hedelmäpuut.

    Ja hei, siellähän on meidän kaksoisolennot ! Minä pohdin, tutkin, etsin tietoa ja pyörittelen miljoonia vaihtoehtoja päässä ja mieheni yleensä marssii taimimyymälään ja sanoo "ostetaan tämä". Miten se joillekin voi olla niin helppoa tuo päätöksenteko, ei ymmärrä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipa hyvä tietää tuosta tulipoltteesta. oon siitä joskus kuullut, mutten ole kummemmin asiaa reksiteröinyt. Pitää seurailla noita ZP- merkintöjä.

      Se on kyllä hassua, miten se päätöstenteko voi joillekkin olla helppoa ja toisille ei :)

      Poista
  2. meillä on kolme omena puuta. itsepölyttäviä kaikki. yksi tuommoinen keltainen olikohan valkea kuulas ja toinen on punainen oisko ollu joku kaneli juttu..joka tapauksessa tämä yksi onneton ei ole tehnyt 10 vuodewn aikana kukan kukkaa eikä näin ollen omenoitakaan. Nyt olen kyllästyny siihen ja ajateltiin kaivaa se ylös. tilalle ollaan suunniteltu jo vuos kausia kolmea luumu puuta. jotain itsepölyttyviä täytyy olla nekin.

    Mein mummo näkee kauheesti vaivaa aina niiden puidensa kanssa kun pölyttää niitä ite omatoimisesti. onhan ne kyllä ihan huippuhyviäkin, mutta mie arvostan helppohoitosuutta näin allergikkona :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kanssa itsepölytteisten kasvien kannalla. Ei taitais mun innostus kovin pitkälle riittää jos pölytyshommiin joutuisi.
      Jotkin omenalajikkeet tekevät satoa vasta n. 8-10 vuotiaina. Voisiko teillä kasvaa sellainen?? Näitä lajikepohdintoja tehdessäni, oli tuo aikainen satoikä yksi valintakriteereistä. En jaksa odotella vuosikymmentä, että alkaa omppuja tulla.
      Mummot on ihania <3

      Poista
  3. Savonlinnan taimistolla on paljon hyviä lajikkeita, uusia venäläisikin. http://www.taimet.net/index.php?pageid=3&lang=fi
    Taitaa olla vähänlaisesti jäljellä tällä hetkellä kesän korvalla jo.
    t.
    -Ari-

    VastaaPoista
  4. Ihana tietopaketti! Kiitokset. Minä itse haaveilen hedelmäpuusta. Olisi ihana saada sellainen kotiin, ja katsoa sitä kun hedelmät alkavat kasvamaan. Mielenkiintoinen aihe. https://www.taimimaa.fi/tuotteet

    VastaaPoista