Nyt tiedän missä Murunen on

Tänään kotiuduttiin lomalta. Kivaa oli, mutta kyllä kotiin on vaan kiva tulla.

Lauantai aanun ja loman lopun kunniaksi, käytiin Sotkamossa kunnon kakkukahveilla, ennenkuin lähdettiin kotiin ajelemaan. Käytiin kahvilassa nimeltä Murunen. Oli muuten aivan mahtava paikka. Suosittelentutustumista kyllä kaikille jotka sielläpäin liikkuu!

Tarjottavista oli vaikea valita, oli niin montaa hyvän näköistä. Lauantain erikoinen olisi ollut köyhät ritarit. Veeti valitsi lämpimän jättivohvelin ja me muut päädyttiin suklaakakkuun jäätelön ja marjojen kera. Minä otin teetä. Annokset oli tosi isoja ja maksettaessa myyjä vinkkasi, että mielellään pakkaavat loput myös mukaan, jos ei jaksa kaikkia (tiukkaa teki). Palvelu oli myös tosi ystävällistä ja kahvila viihtyisä. Kahvilan yhteydessä oli myös pieni putiikki, josta ostin kotiin viemisiksi juomaani teetä. 

Veetin taidonnäyte vohvelin syönnistä <3

Maailmanparas suklaakakku taisi olla tämän ihanuuden nimi. Nimi oli kyllä ihan totta!

Kotimatka sujuikin sitten mukavasti mahat täynnä ja arvaa asia leikkiä leikkien. Jokainen keksi vuorollaan jouluun liittyvän asian ja muut arvaili sitä. Keksijä sai vastata kysymyksiin vain kyllä tai ei. Pojatkin saatiin innostumaan matkanteosta pitkästä aikaa, kukaan ei natissut ja kotona oltiinkin ihan huomaamatta. Arvailun kohteina oli mm. Lumiukko-elokuva, seimi, joulukortti, lanttulaatikko, enkeli, kuusenpallo, tonttu Tolianteri, Maa on niin kaunis-laulu, poro, pukin parta jne.

P.S Kahvila oli avaamassa toisen piseteen Kajaaniin ennen joulua.