Sängynpääty

Kävin monta vuotta kansalaisopiston puutyöpiirissä keskiviikkoiltaisin. Pai viieme vuotta on nyt jäänyt väliin, kun on ollut niin paljon kaikkea muuta, mutta ehkäpä ensi syksynä taas voisi mennä. Yksi kaikkein eniten pitämistäni töistä on meidän sängynpääty. 

Vaatimukset sängyn päädylle olivat aika suuret. Sen piti pysyä pystyssä itsekseen, ei kiinnitystä seinään tai sänkyyn. Halusin myös päädyn tulevan seinään asti kiinni, jalkalistoista huolimatta (silloisessa asunnossa oli aika ulkonevat jalkalistat). Tarvitsin myös säilytystilaa suurelle ryijylle, joka ei mahtunut seinälle siinä kodissa ja tarvistsi arvoisensa säilytyspaikan (rullalla pienen komeron ylähyllyllä ei ollut sille sellainen).

Jossain törmäsin yllä olevaan kuvaan. En muista onko se jonkun blogista, lehdestä vai mistä. Pyydän anteeksi jos nyt käytän luvatta jonkun omaa kuvaa. Kuvassa oleva sängynpääty on Lexingtonin mallistosta. Selvittelin päädyn saatavuutta paikalliselta jälleenmyyjältä. No sitä ei enää suomesta saanut ja hintakin olisi ollut mojovasti 900€ pintaan (minusta aivan liikaa pelkästä sängynpäädystä). 

Minusta tämä sängynpääty oli todella kaunis ja tyyliini sopiva. Otin siis siitä hieman mallia, kun aloin suunnitella, että valmistaisinkin päädyn itse. Päätin tehdä ryijylle säilytyspaikan sängynpäädyn sisään. Kansilevystä tehtiin avattava pianonsaranoiden avulla ja sisään asennettiin puutanko, jonka päälle saa ryijyn asetettua kuin mattotelineelle.

Sängynpäädyn runko. Pääty maalausta vaille valmis.

Vanhassa asunnossa. Pääty paikoillaan, maalausta odottamassa. Kuvasta näkyy ratkaisu jalkalista ongelmaan, pääty on tukevasti seinää vasten, mutta jalkalista mahtuu hyvin paikoilleen ja tarvittaessa sähköjohdot saa vesettyö nätisti päädyn takaa. Bittiavaruuteen on hävinnyt kuva missä pääty olisi täysin valmiina tässä huoneessa.

Tästä kodista, vanha makuunuone. Tänne ei surukseni mahtunut kunnon kokoisia yöpöytiä.

Tässäpä sängynpääty nykyisellä paikallaan uudessa makuuhuoneessa.

Sängynpäädystä hyppy yöpöytiin. Haluan että yöpäydällä on tarpeeksi tilaa, vaikka sillä olisi enemmänkin  tavaraa. Sille pitää mahtua tarvittaessa ainakin läppäri, kirjoja, lamppu, kännykkä, laturi ja nessuja, eikä siltä saa silti saa tapahtua katastrofia ku pimeässä hamuilen kännykkää. Vanhan yöpäytäni olen saanut perintönä mummulta. Pöytä on alkujaan ns. tupakkapöytä ja mummulla se oli olohuoneessa. Se oli kuitenkin kuin luotu yöpöydäksi minulle :) Tarpeeksi iso ja alahyllylle sai korin pikkusälälle, kuten sille laturille ja nessuille.

 Kun alettiin laajentaa taloa ja suunniteltiin tätä uutta makuuhuonetta, oli huoneen leveydelle kriteerinä, että molemmin puolin sängynpäätyä mahtuisi isot pöydät, ilman tunkemista. Kun aloin etsiä toista tupakkapöytää, löyti vanhalle ihan sattumalta pari. Kysyin paikalliselta divarin pitäjältä liikkuuko vanhoja tupakkapöytiä miten lailla, kun olisin omalleni vailla kaveria. Tuumasi että aika vähän hälle tulee, mutta yksi löytyisi... Ja se YKSI riitti! Se on täysin samanlainen kuin omani :) Sen käsitteleminen on projektilistalla.

Lopuksi muutama vertailukuva. Huomaatteko millainen vaikutus koko huoneeseen on kunnon sängynpäädyllä. Kun päätyä ei ollut ollenkaan alkoi tapetti pääpuolella kulua heti rumaksi. Tein verhotangosta roikkuvat superlontyynyt päädyn virkaa hoitamaan. Vaikka tämä ratkaisu ihan kiva aikansa olikin, kaipasin ryhdikkäämpää päätyä. Täytyy kyllä sanoa että kunnon pääty ryhdittää koko sängyn ja huoneen ilmeen.