Takapihan terassilla

Takapihan terassilla oli vielä keväällä meidän toinen, pihalla olevita, ruokailuryhmistä. Koettiin kuitenkin, että pärjätään yhdellä ja toisen tilalle haluttiin enemmän oleskeluun soveltuvia kalusteita. Tarkoituksena oli tehdä tähän massiivipuinen, iso sohva lehtikuusesta, mutta muut projektit on menneet tänä kesänä kuitenkin tämän edelle ja terassi on toimunut lähinnä painonnostotelineen säilytyspaikkana.

Enää uupuu singeripöydästä kansi ja jokin kiva sohvapöytä, niin on valmista tältä erää.

Terassin rimoitukset pitäisi maalata, kun rakennusvaiheessa tuli maalattua vain kertaalleen. Me asutaan täällä melkolailla metsän keskellä ja mäntyjen siitepölyä tulee alkukesästä tolkuttoman paljon, jos maalata siis meinaa, on pinnat pestävä ensin kunnolla. Päätin siis pestä koko terassin painepesurilla puhtaaksi, eteenkin kun terassin lattia oli aivan järkyttävässä kunnossa... Kissalla on tapana tuoda saaliinsa tähän terassille syötäväksi ja siitä tuppaa jäädä jälkensä.

Kuva on otettu alkukesällä, kun maahumala amppelit oli juuri laitettu paikoilleen
ja vielä kaikki muu oli hieman mietinnän alla. Kuvasta näkee hyvn myös kissan aikaansaannokset lattiassa.

Terassin siivouoperaatio käynnissä. Täyteen se oli kertynytkin tavaraa reilun kuukauden aikana.

Tuumasta toimeen ja terassi tyhjäksi. Paljon sitä olikin tavaraa sille ennättänyt kertymään. Aika hyvin sain kaikki liat painepesurin voimin irti. Päivä oli onneksi helteinen ja terassi kuivasi tosi nopsaa, hyvä niin, kun ei olisi jaksanutkaan odotella seuraavaan päivään saakka, että pääsen sisustamaan.

Toisen romu on taas kerran toisen aarre ja kaikki tavarat mattoa lukuunottamatta ovat omia tai muiden vanhoja. Vain se matto on uusi, tilasin Jotexilta -30% alennuksella. Matto on ihanan iso 200x230cm ja täyttää koko terassin keskiosan ihanasti, betoninen lattia ei ole todellakaan ollut kiva oleskelun kannalta. Mattoa terassille levittäessä huomasin sen pesuohjeet... vain kemiallinen pesu??? Mattoa mainostettiin soveltuvaksi ulos, miten ihmeessä siltä sitten kielletään vesipesu, tyhmää. No aika näyttää miten tuo kestää.

Maahumalat amppelikukkina oli aivan loistava idea. Toivottavasti saan talvetettua ne.
Tykkään niistä kovasti, ne eivät roskaa, ovat yksinkertaisen ja kuitenkin näyttävät.

Samulin ikivanhat terassikalusteet löysivät tien tänne parempien puutteessa. Nämä olivat jo romulistalla ja niitä on siirrelty paikasta toiseen, kun ovat tuntuneet olevan aina tiellä ja väärässä paikassa. Hyvin ne nyt sopivat kuitenkin tänne ja näillä pärjätään siihen saakka, kun saadaan tehtyä se iso puusohva. Hieman kalusteita joutuu kyllä vielä huoltamaan, kun niiden pinta on päässyt melkoisen karheaksi ja nauloja tärröttää mauutamata kohtaa, kiinnitysruuvienkaan kiristäminen ei olisi pahitteeksi.

Sivupöydän virkaa hoitaa vanha Singerin jalka. Sen olen ostanut yhdestä jäämistöstä ihan tuollaisena, ilman konetta. Siihen pitäisi hommata vielä lasinen kansi, pitäisi ottaa oikein asiaksi vierailla lasitusliikkeessä. Tonkkia hommasin viime kesänä häihin koristeiksi. Itselläni niitä on nyt viisi ja nyt ne saavat koristaa meidän terasseja. Kukkia ei ole muuten istutettu suoraan tonkkaan, vaan vanhoihin muoviamppelien ruukkuihin. Onneksi ei ole tullut heitettyä amppeliruukkuja pois ja sovittelemalla, jokaiseen tonkkaan löytyi sopivan kokoinen muoviruukku. Näissä istutuksissa ruukun reunus vielä hieman näkyy, mutta kun kukat vähänkin kasvavat, niin reuna jää sopivasti piiloon. Kukkia kastellessa tällainen istutus on myös kätevä, sillä ylimäärinen kasteluvesi valuu tonkan sisälle, eikä lattialle tai jää kukan juurille seisomaan. Multaakaan ei kulu tolkuttoman paljon. Suosittelen siis kokeilemaan, jos tonkkaistutuksia teillä on.

Vielä tarvitaan kunnollisen kokoinen terassin sohvapöytä. Sitä varten on muutama idea olemassa. Toisaalta haluaisin ison tarjotinpöytä tyyppisen ratkaisun, mutta muutama itse tehtävän pöydän ideakin olisi takaraivossa odottamassa. Saa nyt sitten nähdä millaisen ratkaisun tähän laitan. Siihen saakka pitää kuitenkin pärjätä pikkupöytien avulla.

Toisen romu on toisen aarre, toisinaan myös omasta ronusta voikin tulla aarre... Tämä pihakaluste kokonaisuus on ollut lähtölistalla jo jonkin aikaa, mutta yllättäin se päätyikin paremman puutteessa tänne ja on varsin kelvollinen kokonaisuus. Vähän vain tarvii kunnostusta jossain väissä.

Oleilun kannalta terassi valmistui juuri sopivasti, sillä kunnon helteet saapuivat samana päivänä, kun terassia pesin ja sisustin. Täällä kelpaa olla kuumimpaan aikaan päivästä hieman varjossa hengähtämässä, syödä aampalaa ja juoda päiväkavit. Kissakin otti terassin heti omakseen. Toivottavasti se ei vain tuoisi enää niitä saaliitaan tänne, vaan söisi ne hieman kauempana.

Helteisen aamun aamupala nautitaan tietenkin vasta sisustetulla terassilla.

Bella oti terassin heti omakseen ja nauttii helteestä sopivasti varjossa.
Ensimmäiset päiväunet uudella paikalla ovat juuri saatu päätökseen.