Tänään oli ihana ilma! Syyskuun lopun aurngon paiste helli mieltä ja sai viimeinkin innostumaan syyskukkien istuttamisesta. Alkoi nuo vanhat kesäkukat näyttää pikkuisen kulahtaneilta ja oli jo korkeaa aika saada ne vaihdettua uusiin, syksyisempiin istutuksiin. Olin uudet kukat ostanut jo viime viikonlopuksi, mutten vain ole ennättänyt istuttaa niitä aiemmin.
Kummasti se kyllä piristää, kun saa vanhat ja kuihtuneet kukat pois ja uusia tilalle. Ennenkuin hommat viimein valmistui, ennätti tulla jo ilta ja lyhtyihin sai sytyttää kynttilöitä <3 Kuvien ottaminen tosin oli jo siinä vaiheessa hieman haastavaa omille taidoille, mutta sai sitä joitain kohtuullisesti onnistuneita otettua (suurin osa tärähti ja olisin tarvinut kovastikkin jalustan).
Tänä vuonna istutin parvekelaatikoihin pelkästään punaisia callunoita, saaviin pääsi uusi tuija ja ämpäriin calluna, marjakanerva, koristekaali ja hopeinen kukka (nimeä en muista). Puinen tähti on jo useamman talven nähnyt. Sen olen itse kelottuneista oksista tehnyt. Oksat pätkinyt sopivan pituisiksi, kuorinut mahdolliset kaarnat pois ja olen kiinnittänyt ne rautalangoilla tähdenmuotoon. Portaalla on myös ihana lyhty jonka olemme saaneet lahjaksi miehen työkavereilta, kun kävivät meillä istumassa iltaa pari kesää sitten. Tuija saa ylleen vielä valot, kunhan syksy tästä vielä hieman etenee kohti joulua.
Etuterassin pöydälle pääsi kattilallinen kukkia, betoninalle ja talonnumero- pölkky. Kattilassa on calluna, kääpiövuorimänty ja hopeakukka. Jos vuorimänty selviää talvesta (mitä kyllä epäilen) pääsee se keväällä maahan istutettavaksi.
Roskakatoksen kesäkukat saivat myös mennä ja tilalle pääsi kaksi eriväristä calunaa ja hopeakukka. Lisäksi toin lyhdyn paikoilleen kesäsäilöstään. Nyt kelpaa taas tulla kotiin, kun on kukkajutut taas kohdillaan.
Tässä pieni näyte milletolalle meidän sisääntulo oli jo päässyt. Aika ankeaa siis. Tuija kuivahti viime talvena hieman, heinäkuussa se kuoli kokonaan ja muuttui oranssiksi. Oli siis kovastikkin aika saada senkin tilalle uusi kasvi. Tämä edellinen tuija viihtyi tynyrissään viitisen vuota ja kasvoikin ihan kivasti. Toivottavasti uusi viihtyy vähintään saman verran.
Kauneutta on myös kuihtuvassa puutarhassa, kuten näissä ruusuissa. Niin ihania, mutta joutivat jo antaa tilaa syksylle. Siispä siistin nämä runkoruusut ja siirsin niiden seuraksi pelargoniat, sekä maahumalaa. Koitan talvettaa ruukut ja jos onnistun, on ensi kesäksi kaksi ihanaa istutusta jo valmiina.
Puutarhatöissä täytyy tietenkin pukeutua asianmukaisesti vuodenajan mukaan. Vaikka ilma oli kaunis on se jo melko viileä. Puutarhuri tarvii siis asianmukaisen päähineen, selvitäkseen sairastumatta. Tein siis itselleni uuden ruusukepipon. Kankaaksi valikoitui ihana sammaleenvihreä miehen vanha T-paita. Hän ei ollut paidasta koskaan oikein tykännyt värin takia ja se oli jäänyt käyttämättä, joten omin sen itselleni ja tein siitä pipon. Nyt kelpaa hommailla pihalla syystöissä.
Kauniita istutuksia, hieno pipo sulla, ihana kukkanen sivulla. Tuijat ovat aika vaikeita saada menestymään yli talven....kokemusta on.
VastaaPoistaKiitos. Kyllähän se tuijien talvettaminen eteenkin ruukussa on hieman haastavaa. Edellinen menestyi kuitenkin melko hyvin, mut viimetalvi oli niin rankka monelle kasville, niin tämäkin sitte kupsahti. Pitäs muistaa kastella tarpeeksi ku aurinko alkaa lämmittään ja suojatalehvistö, mut unohdin.
PoistaKauniita asetelmia ja istutuksia. Pipo on todella kaunis. - Mukavaa lokakuun alkua!
VastaaPoistaKiitos käynnistä blogissani. Siitä Keskisestä, oli mullakin alussa sellanen olo että kaikki tavara oli krääsää, ulkolaisia vaatteita. Nyt onneksi on tullut noita merkkijuttujakin, ja paljon parempi laatuisia vaatteita.
VastaaPoistaNyt jos näkisit ne vessat, tosin nekin remontissa nyt, olisivat silmäsi suurena katsonut. Kristallikruunut katossa, ns. marmoripintainen wc tilat ja siistit.
Ovat varmasti panostaneet enemmän tuohon siivoukseen, kun väkeä käy niin paljon päivittäin, varsinkin kesällä.
Minä en oikeastaan ole sieltä löytänyt vaatteita, mitä jotakin pienempää, sukkia, pikkareita, siihenpä ne jäävät. Mä en jaksa sovitella, ja kesällä emme käy siellä ollenkaan väkimäärän takia.