Farkkulaukku ja hyvää juhannusta

Juhannusaatto ja kerrankin sää suosii! Eilen tuli taivaan täydeltä vettä ja illalla kun sade lakkasi nousi todella sankka sumu. 

Aamu kuitenkin valkeni aurinkoisena ja lämpimänä. Kyllä nyt kelpaa!

Miehen vanhoista James- farkuista tehty olkalaukku. Farkut tuli aika hyvin käytettyä kassiin,
yhtään isompaa ei olisi aikaiseksi kyllä saanut tehtyä.

Lapset pesee pihalla meidän autoja painepesurilla. Tuntuu olevan kivaa hommaa. Itse kävin nappaamassa muutaman kuvan tytölle tekemästäni laukusta. Miehen lapset on meillä kesälomalla ja viimeviikolla käytiin niiden kanssa pienellä lomareissulla meidän viimeisillä vapailla ennen lomia. Reissuun lähtiessä kävi ilmi, ettei tytöllä ole minkäänlaista käsilaukkua olemassa. Reissuun lainasin hälle oman Marimekon olkalaukkuni ja reissun jälkeen tyttö toivoi, että voisi samantapaisen tahtoa, mutta hivenen pienemmän vain. No nyt on loma ja eilen sadepäivän ratoksi, sitten hälle laukun ompelin. Tuli kierrätyskassi, sillä materiaaliksi valitsin miehen vanhat farkut.

Oma Marimekon kassini oli kaavana tälle farkkulaukulle. Toiveissa oli samanlainen, mutta hieman pienempi kassi.

Kassista tuli kyllä niin ihana, että olisi tehnyt mieli pitää se itsellä, mutta luvattu mikä luvattu. Tyttö näytti kyllä melko tyytyväiseltä kassiinsa. Ainoastaan vuorikangas ei ollut ihan mieleinen, mutta se ei onneksi paljon näy.

Laukku suljetaan vetoketjulla. Onnekseni löysin farkunsinisen metalliketjun, oli kaupan viimeinen.
Laukun sisällä on toisella sivulla vetoketjutasku ja toisella lokerotaskut.

Muistelin, että kaappien kätköistä olisi löytynyt laukun hihnasoljet, muttei löytynytkään, sen sijaan löytyi vanha vyönsolki.
Onni onnettomuudessa, sillä tästä vyönsolki olkahihnasta tuli niin makee.

Laukun yksityiskohtia. Työjärjestyksessä olisi ollut hieman toivomisen varaa, jotku jutut olisi voinut olla helpompi tehdä toisin, mutten jaksanut alkaa purkaa ja onnistuihan se näinkin lopulta. Voi tosin olla, että marimekolla on käytössä vapaavarsikone, jota olisin kipeästi kaivannut. Pienen hikoilun jälkeen sain kuitenkin kaikki tikkaukset onnistumaan.

Tässä meidän makuuhuoneen terassilla on ihan aistuskella illalla ennen nukkumaan menoa. Eilenkään ei olisi millään malttanut mennä nukkumaan, kun kuuntelin luonnon ääniä ja katselin sumun noudemista metsään. Niin kaunista ja rauhallista! Puisessa keinussa on kiva istuskella, kun laitettiin siihen torkkupeitto ja tyynyjä. Peiton olen ommellut joskus vuosia sitten intianpuuvillaisesta päiväpeitteestä ja Rukan tehtaanmyymälästä ostetusta ohuesta teddy kankaasta. Oikein harmittaa, kun tehtaanmyymälä loppui. Sieltä sai niin laadukkaita ja kivoja kankaita edullisesti. Tyynyt on myös itse ommeltuja pallavasta. Kissan olen painanut Kankurin painopajassa toissakeväänä ja tähtityynyt olen painanut kotona kopiokalvoon leikkaamani sabloonan avulla.

Tämä terassi on vielä kesäkukkiia vailla, jospa ne juhannuksen jälkeen saisin käytyä hankkimassa. Keinu kunnostettiin vanhasta rikkimenneestä pihakeinusta, joka löytyi rivi-ilmoitusten kautta kympillä ja pieni pöytä on ollut pelkkä pöydän kehikko. Siinä on myös laatikko, joka tietenkin uupui. Kun Veeti oli ihan pieni, olin kansalaisopiston puutyökurssilla, jossa kunnostin pöydänjalat , tein kannen ja uupuvan laatikon. Pöytä on ollut olohuoneessa, pohan piirrustuspöytänä, kun oli ihan pieni ja sekalaiseisesti missä milloinkin. Nyt se pääsi terassipöydäksi kiikun kaveriksi.

Näiden tunnelmien myötä toivottelen kaikille oikein hyvää juhannusta kaikille!

Meidän suunnitelmissa on saunoa, uida ja syödä hyvin koko perheen voimin.