Uudet simmarit

Ensi viikolla olen menossa kuntoutukseen ja havahduin siihen, ettei minulla ole oikein kunnollisia uikkareita, joilla kehtaisi kuntoutuksessa pulikoida. Koitin käydä katselemassa kaupasta uusia, mutta mieleisiä tai hyvin istuvia ei kohtuuhintaan löytynyt,
joten päätin koettaa tehdä sellaiset itse. Halusin kaksiosaisen uikkarin, joka kuitenkin peittää kunnolla.

Joskus tuntuu sille, että koitan mennä pylly edellä puuhun. Koskaan en ole uikkareita ommellut ja alusvaatteetkin ovat olleet melko vähissä. Amiksessa ompelin pikkarit, joita en koskaan käyttänyt, olivat ehdottomasti huonoin koulutöistäni. Muutaman korsetin olen ommellut ja hääpukuihin korsettiyläosia, mutta niiden ompeleminen on hieman eri asia, kuin rintskat tai uikkarit.

Hommaan lähdin taas kerran ostamalla ensin kankaat. Ei olisi kannattanut, sillä meinarsi tulla sen kanssa riittävyys ongelmia, eikä väritys yläosaan tullut aivan sellainen, kuin olisin tahtonut. Kaavaakaan ei valmiiksi ollut ja niimpä piti alkaa selailemaan lehtiä. Kerrankin kävi tuuri, työkaverilta saamistani Suuri Käsityölehti kasasta löytyi yksi kokouimapuvun kaava ja yhdet kaavat rintaliiveihin ja pikkupöksyihin. Niitä kun mallailin ja yhdistin vielä yhteen, samasta kasasta löytyneeseen mekon kaavaan, sain nämä aikaiseksi.

Koska löytämäni kaavat, eivät olleet uimapukua lukuunottamatta tarkoitetuja näin joustavalle kankaalle, jouduin kaavoja pienentämään niitä aika tavalla. Useamman sovituksen jälkeen sain uikkareista sopivat. Ilman ompeluohjeita ja oikeanlaisia lisätarvikkeita, rintsikoiden saumoja tuijotellen ja saatavilla olevia tarvikkeita soveltaen, sain kuitenkin aikaiseksi ihan kelvollisen lopputuloksen, näin ensimmäiseksi tekeleeksi. Kyllä tällä kehtaa kuntoutukseen mennä. Jos jotakuta häiritsee, voi olla katsomatta.

Yläosassa liiviosa ja housuissa erukappale on vuoritettu joustavalla mech- tyyppisellä joustavalla kankaalla.
Osan saumoista ja kankaan käänteiden reunat vahvistin silikoonikuminauhalla, näin ne eivät venähdä ja samat joustavat.

Viimeistelin topin yläosan reunan kankaasta tehdyllä kaitaleella. Kiva tuli, mutta samalla hävisi joustoa ja kiinitysosasta tuli liian lyhyt. Voihan kettu! Lopulta ratkaisin ongelman laittamalla taakse kuminauhajatkeen. Koska bikinihakanen ja olkaimet olivat mustat, sopi musta kuminauha ihan kelvollisesti tähän tarkoitukseen. Testasin uikkareiden toimivuutta sitten suihkussa. Hyvin toimivat ja tumman sininen kangas muuttui kastuessaan lähes mustaksi, joten mustat yksityiskohdat, eivät pahemmin enää erottuneet.

Ei vielä aivan uikkarikelit pihalla, räntää alkoi satamaan, kun menin kuvia ottamaan.

Kamalinta mitä uikkareissa voi mielestäni nähdä, on liian pieni uimapuku.
Sillä onko käyttäjä pieni tai iso ei ole väliä, vain sillä onko käytetty vaate liian pieni käyttäjälleen.
Edellinen pohdinta johtuu siitä, että kauhistelin pöksyjeni kokoa. Nämä eivät kuitenkaan ole auringonottobikinit, vaan kuntoutus pulikointiin tarkoitettu kokonaisuus ja pöksyt istuvat loistavasti, eivätkä ennenkaikkea tee makkaroita, joten näillä mennään :)

Uikkarit ompelin pelkästään ompelukoneella. Käytin lyhyttä suoraa ommelta, kolmiaskel suoraa ja pääliompeleena joustokoristeommelta.