Tankkarissa

Käytiin keskiviikkona perheen kanssa Tankarissa katsomassa kesäteatteria. Alunperin piti mennä jo lauantaina, mutta tuuli liikaa ja saaristoristeilijä Jenny ei lähtenyt satamasta. Esitys olisi ollut silloin sitten kaupungissa, mutta nimeenomaan haluttiin päästä Tankariin käymään, niin siirrettiin sitten matkaa. Hyvä sää sitten sattuikin, aurinko paistoi ja tuuli oli ihan hiljainen.

Tankarin satamassa

Saarelle on rakennettu puiset kulkureitit ja niiden ulkopuolella liikkumista,
 tulisi välttää, jotta hauras luonto ei häiriintyisi.

Jenny lähti satamasta klo 12.00 ja takaisin oltiin klo 17.00. Laivamatka yhteen suuntaan vei 1,5h ja teatteriesityksen kesto oli 1h. Hirveästi ei sitten aikaa muuhun saareen tutustumiseen jäänyt. Teatteriesitys ei minun mielestä ollut kovin kummoinen ja ohjeistukset esityspaikasta ja alkamisajasta olivat hyvin epämääräiset. Ihan kiva esitys kuitenki oli käydä katsomassa, ompahan taas yhtä kokemusta rikkaampi. Ennen esitystä ennätettiin sopivasti syödä mukaan varatut eväät ja esityksen jälkeen käytiin tutustumassa hylkeenpuyyntimuseossa, saaren kirkossa ja lopuksi ennätettiin pistäytyä vielä kahvilassa syömässä jäätelöt. Olisi saarella kauemmankin viihtynyt tutustumassa, mutta ompahan syytä tulla toistekkin käymään.

Saareölla on pieni vanha kalastajakylä, talot toimivat nykyään pääasiassa lomamökkeinä.
Muutamia yhteisöllisiä rakennuksiakin on ja saarelta löytyy myös huoneita majoittujille.

Pitäisi tulla joskus käymään majakkapäivänä,
 kun tuonne majakkaan saa mennä sisälle opastetulle kierrokselle käymään.

Ihanan idyllinen mökki ja pieni piha. 

Linnunpesä oli saanut olla ikkunan päällä rauhassa. Asukkaita ei enää näkynyt.

Kirkossa sain kuulla ihanan tarinan eräältä vanhalta rouvalta, joka halusi sen minullekkin kertoa. Hän oli tyttärensä ja hänen lapsien kanssa täällä vierailulla. Rouva kertoi, että hänen isänsä oli saarelta kotoisin. Isän sisko oli sitten aikanaan mennyt kihloihin ja asiaan kuuluvasti kuulutukset oli täällä luettu. Kirkonemnojen jälkeen oli tämä nuori kihlapari sitten kirjoittanut nimensä kirkon sisälle seinähirsiin. Eihän niin olisi saanut tehdä, mutta lapsen lapset tuntuivat olevan nyt asiasta tosi mielissään :)

Näissä penkeissä on istuttu suorana ja ryhdikkäinä.

Ennen jokaisella saarelaisella, oli oma paikkansa kirkossa. Paikan kohdalle jokainen teki oman puumerkkinsä.

Ulkoapäin kirkko on varsin pienen ja vaatimattoman näköinen. Ei uskoisi että sinne mahtuu 80 henkijöä kirkonmenoihin. Kirkkoa saa muuten vuokrata erilaisiin tilaisuuksiin, kuten konsertteihin tai häihin.

Matkan aikana nähtiin toinenkin majakka ohimennen. Harbodan vanha majakka ei ole enää ollut toiminnassa pitkään aikaan. Tämän kesän Kokkolan Oopperakesän esitys kertoo muutsen tästä majakasta ja siellä kummittelevasta neidosta.

Harrbådan linjaloistoa kutsutaan usein virheellisesti majakaksi.
Loiston valo ei enää ole käytössä, mutta muuten se toimii purjehdusmerkkinä.

Siellä siintää meidän työpaikka.